Tähtihetkiä

Niin kuin monessa muussakin koulussa myös meidän koulullamme vanhojentanssi musiikkien tahtiin tanssahtelivat niin kauniit tytöt kuin komeat pojatkin. Edellis vuosista poiketen, olin itse tänä vuonna yksi niistä onnekkaista tytöistä, joka sai pukea päälleen kauniin kimaltelevan mekon ja päästä näyttämään katsojille kaiken sen mitä viimeisten viikkojen aikana olimme oppineet !

Tunnelma oli huikea ja ilta oli ohi aivan liian nopeasti.

Meidän lukiossa perinteitä vaalitaan hyvin ja ne  tulevat vahvasti esille. Ehdoton suosikkini näistä perinteistä on vanhojentanssit ! Varsinkin nyt kun pääsin itse kokemaan ne. On hullua ajatella kuinka kauan kyseistä juhlaa järjestettiin ja joka oli lopulta ohi yhdessä hujauksessa. Mutta se oli sen arvoista! Vanhojentanssit kasvattivat minua ja varmasti monia muita ihmisinä. Samalla meidän wanhojen yhteishenki kasvoi aivan suunnattomasti. Tää porukka on täyttä kultaa!

Tanssimme siis torstaina meidän vanhojentanssit. Pienistä sähläyksistä huolimatta nautin joka sekunnista. Vanhojen puheen ja oman tanssin jälkeen olo oli haikea, mutta onnellinen. Siinä vaiheessa ei kyyneleet olleet kaukana. Tanssien jälkeen, siirryimme Mesikämmeneen syömään ja viettämään mukavaa iltaa. Kävellessäni muutaman ystäväni kanssa Mesikämmeneen olin yhtä hymyä ja nautin onnellisuuden tunteesta. En voinut käsittää, että vanhojentanssit tosiaan olivat ohi.

Perjantaina tanssimme ensiksi koko porukan kanssa ylä-asteella ja sen jälkeen jakaannuimme kolmeen porukkaan. Osa lähti tanssimaan vanhainkodeille ja kaksi porukkaa lähti kiertämään naapuri paikkakuntia. Illalla suurinosa porukasta lähti ansaitusti viettämään rennon viikonlopun Himokselle. Minä mukaan lukien. Vietin yhdet elämäni huikeimmat 4 päivää tämän porukan kanssa ! Kiitos.

Voisin elää nämä päivät milloin tahansa uusiksi

Ajatus siitä, että tämä porukka tulee vuoden päästä hajoamaan, hirvittää vähän, mutta meillä on vielä aikaa. Pääsemme yhdessä kokemaan vielä varmasti paljon kaikkea. En ole koskaan ollut hyvä koulussa,  mutta muiden tsemppauksen ansiosta olen jaksanut lukiota. Alunperinhän vahvin syy siihen miksi lähdin ylipäätänsä lukioon olivat nimenomaan nämä perinteet ja ystävät, jotka lukioon menivät. Vuosi sitten kaduin hieman päätöstäni lähteä lukioon, mutta nyt en kadu sitä enää hetkeäkään.

Meillä on tällä viikolla koeviikko ja perjantaina lähden jälleen riparille isoseksi ja olen siellä koko hiihtoloman. Hiihtoloman aikana ystäväni ja iskä hoitavat Flinkin. Yritän parhaani mukaan saada pikkuhiljaa tännekin kunnollisia ja tavallisia heppapostauksia, mutta ilman uusia ratsastuskuvia tms, en niitä tule tekemään.

Mitä pidit meidän omasta tanssista?