Puhelimentyhjennys | 2

1. || tää on huijauskuva ( kameralla otettu ), oikeesti julkasematon kuva ennenkö F muutti toiselle tallille. 2. || Kaverin hevosen liikuttelua  3. || Ei joulukuussa yleensä paista enää aurinko, eikös se aurinko kuulu kevääseen?

 

4.|| Tällänen yllätys yks aamu, kun menin aamutalliin ! :D 5.|| kisahoitajana hevosen kävelyttämistä

6.|| muuttopäivä 7.|| iskän tekemää ruokaa <3 8.|| pitkästä aikaa tuli piirreltyä. Yrittää kuvastaa isäntäperheen koiria. 9. || sisko pelleili snäpin kanssa... 

 

 

 

10. || tallin siivouksen jälkeen vähemmän ehjät kumpparit näytti tältä... 11. || Ahkera lukiolainen + englannin opiskelija 12. - 13.|| Lukion oma labrakurssi. 14.|| Käyttiin kyseisellä kurssilla eläinpuistossa ja päästiin syöttelee kultapandaa !

 

 

 15.|| Kaupungilla tais olla pikkusen liukasta... 16.|| Paras lenkkiseura ! 17 || ... 18 || Koeviikon etuuksia on, että pääse valosan aikaan ja aikasin liikuttaa hevosen :) 19.|| Laiskojen aamujen aamupala.

 

 20.|| Aikaset aamut  21.|| Kattomassa kaverin keikkaa ( Lisää kyseisestä keikasta täältä! ) 22. - 23|| joulufiilistelyä  26.|| Katsaus Siirin leluihin... heitin kaikki rikkinäiset pois ja lisäsin Siirin joululahjalistaan uuden lelun. Peto mikä peto 25.|| Ekoja ratsastuksia muuton jälkeen 26.|| onnellinen joululomalainen 27.|| let's play

MEIDÄN TARINAN UUSI SIVU

Niin kuin edellisessä postauksessa jo hieman vihjailin on meillä Flinkin kanssa hieman erilainen viikko takana päin.  Flink muutti viikko sitten meiltä kotoa 5 hevosen tallille. Muuttoa oltiin mietitty jonkin aikaa jo iskän kanssa, koska talven tullen heppahommat kotona muuttuvat jälleen raskaammiksi lumen, pimeyden ja kylmyyden takia. Lisäksi tämä pimeys oli vienyt multa motivaation heppailua kohtaan ja se vaikutti myös Flinkkiin. Tein vain ne pakolliset tallihommat ja kärsin huonosta omastatunnosta. Pimeys oli vienyt mun voimavarat. Musta tuntui, ettei mulla ollut aikaa lähteä liikuttamaan F:ää, vaikka todellisuudessa aikaa olisi ollut pidempäänkin lenkkiin. Ja viimeisten viikkojen aikana mulla on ollut normaaleista viikoista poikkeavia menoja, joten iskä on joutunut välillä hoitamaan hevosen. Parin viikon ajan liikutin Flinkkiä vain 3krt/viikossa ja lenkit tein pääasiassa ilman satulaa kävellen.

Kun tämän kuun alussa olin toisella tallilla lomittamassa ja samaan aikaan kyseisellä tallilla oli valmennus menin mielenkiinnosta katsomaan sitä. Kun istuin katsomossa ja katselin valmennusta, ymmärsin että meidän on Flinkin kanssa päästävä mukaan taas valmennuksiin, kisoihin yms. Haluan päästä taas kehittymään, eikä kehittyminen onnistu yksin pimeässä ratsastaessa. Kun lähdin tallilta kotiin ja otin asian iskän kanssa puheeksi. Vaikka iskä ei mikään true hevosmies olekkaan, niin sain ymmärtäväisen ja myöntyväisen vastauksen. Myös äiti suostui tähän pienen epäröinnin jälkeen. 

Tarvitsin vain potkun persauksille ja sain taas motivaationi takaisin.

Laitoin tutulle lähitallille viestin torstaina ja sunnuntaina oli muutto. Flink on tutustunut muiden hevosten kanssa hyvin, paitsi lauman johtajan. F jää usein yksin, kun johtajaponi häätää sen tai muut hevoset jotka yrittävät sen luokse. Mutta uskon että F pääse mukaan laumaan, kunhan muut huomaisivat ettei se ole uhka muulle laumalle.

Motivaation kasvu on ollut huima, sillä nyt voisin olla tallilla kokoajan. Vaikka tallilla olo vie omanaikansa, niin minua ei haittaa se. En ole joutunut luopumaan muista harrastuksistani tms, kunhan suunnittelen päiviä hieman etukäteen niin mulla on hyvin aikaa tehdä kaikki se mitä haluan tehdä. Tallille on mukava mennä, kun tietää, ettei tarvitse aina olla siellä yksin, eikä ole pakko ratsastaa pimeässä tai maastossa. Ja koska F ei ole täyshoidossa saan jatkaa tallitöidenkin tekoa, joten en tunne olevani "taakka" tallilla. Olin muuttopäivänä hieman ahdistunut ja ristiriitainen, tuntui siltä kun olisin pettänyt jonkun, toistelin itselleni että tämä on oikea ratkaisu.

Nyt viikon aikana tämä ahdistus on häipynyt ja oon viihtynyt tallilla tosi hyvin. Luultavasti ahdistus tuli siitä, että ensimmäistä kertaa hevonen josta oon vastuussa asuu toisen ihmisen tallissa. Ahdistuksen tilalle on vaihtunut tietynlainen helpotus ja enää toivon vain että Flink pääsee kunnolla osaksi laumaa. 

ELÄMÄN PIENIÄ ILOJA

Joskus sitä huomaa hymyilevänsä ihan huomaamatta. Joskus huomaa tuntevansa itsensä onnelliseksi niiden pienten asioiden vuoksi, mitä päivän mittaan tapahtuu. Joskus huomaa elävänsä vain hetkessä, jättäen turhan murehtimisen hetkeksi taka-alalle.

Eilen oli tälläinen päivä. Aamu alkoi harmaana ja heti sängystä noustessa teki mieli palata sinne takaisin ja piiloutua lämpimän peiton alle, yrittäen unohtaa kaiken sen mitä tulevan päivän aikana pitäisi tehdä. Sen lisäksi, että aamulla satoi räntää kouluun mennessä mun oli täytyi palata takaisin kotiin päin, kun olin unohtanut ottaa toiset vaatteet mukaan.  Lisäksi aamu alkoi vielä englannin prelin kaksoistunnilla.

Ruokailuun mennessä mieliala oli kohonnut jo huomattavasti. Kaverit, näytelmäharjoitukset ja lumisade piristivät päivää. Kun lähdin koulun jälkeen kotiin, hymy nousi väistämättä  kasvoille kun lumisade ei ollut vieläkään loppunut ja näin muutamien kavereiden heittelevän jo toisiaan lumipalloilla. 

Kun kotona lähdin koiran kanssa lenkille ja näin kuinka suunnattomasti se nautti lumesta, en voinut olla hymyilemättä. Koira temmeltäessään pitkin metsäpolkuja metsästin itse taivaalta putoilevia lumihiutaleita. Myös Flink nautti lumesta. Mennessäni sen luokse se tuli vastaan rallitellen ja kun olin tekemässä lähtöä niin tuntui kuin se olisi koittanut estää sitä. 

On hauska huomata miten pienistä asioista sitä voikin tulla iloiseksi. Eikä sellaisten asioiden huomaaminen välttämättä vaadi aina edes positiivista asennetta, toki siitä on etua. Yhäuseammin ihmiset tuntuvat vain viilettävän eteenpäin pää kolmantena jalkana ja unohtavat pysähtyä nauttimaan niistä kaikista pienistä jutuista mitä elämä tarjoaa. Muistakaa nauttia niistä elämän pienistäkin asioista, ei kaiken tarvitse aina olla jotain suurta!

Mitkä pienet asiat kuluneen viikon aikana ovat saaneet sinut hymyilemään? Meillepäin on luvattu muutosten tuulia, koskien Flinkkiä sekä mua. Osaako joku arvata mitä tuulet tuovat mukanaan?

6 TÄHDEN ILLALLINEN | VIDEO

Mainitsin viime postauksessa 6 tähden illallisesta, joka toteutettiin yhdessä kaveriporukan kanssa. Nyt Marianna oli saanut videon valmiiksi ja ladattua youtubeen, joten päädyin jakaamaan kyseisen tapahtuman myös tänne blogiin. Ja  käykäähän tilailemassa Mariannan kanava youtubessa eli MARTYKANA

VIDEOPOSTAUS | SYYSLOMA

ratsastuspätkien kuvaus epäonnistui sen verran, ettei niistä pysty erottamaan varsinaista tehtävää... 

Viime postauksesta on jälleen melkein kuukausi. Ajattelin lyödä nyt useamman kärpäsen yhdellä iskulla ja tehdä videon, koska sitä on pyydetty ja viime viikkojen aikana en oo saanut uutta kuvamateriaaliakaan. Olen viime aikoina ollut muutekin paljon menossa mm. syysloma meni riparilla isosena, eilen vietettiin kavereiden kanssan 6 tähden illallista josta myöhemmin lisää ja tänään meillä on kauden ensimmäinen lentopallopeli.

Haluatteko jatkossa nähdä tämän tyylisiä videoita, jotta blogissa olisi myös ajankohtaista materiaalia? 

BLOGGAAJAN SUUSTA | VASTAUKSIA

1. Mitä ominaisuuksia arvostat hevosessa?

Tähän olikin yllättävän vaikea vastata. Hevoset on yksilöitä ja pidän itse eniten niistä hevosista, jotka selvästi erottuvat joukosta jollain tapaa. Arvostan hevosessa sen  temperamenttisyyttä ja arvostan hevosessa myös sitä, jossei se anna kaikkea ilmaiseksi. Lisäksi kaikki hevoset heijastavat hyvin ratsastajan tunteita ja jollain tapaa arvostan myös sitä. 

2. Missä näet itsesi 5 vuoden päästä?

Olen viiden vuoden päästä 23-vuotias. Toivon olevani terve ja, että viereltäni löytyisi luotettava kumppani, jonka kanssa asuisin paikkakunnalla, jossa opiskelisin itseäni kiinnostavaa alaa. Kotoamme voisi löytyä koira ja takataskusta paljon uusia ja mielettömiä kokemuksia mm. yksi näistä kokemuksista voisi olla ulkomailla asuminen ja ylioppilaaksi pääseminen kohtalaisin arvosanoin.

3.Tykkäätkö matkustella? Mikäli tykkäät, niin käytkö ulkomailla vai matkusteletko Suomessa?

Tykkäämisen sijaan voisin sanoa rakastavani matkustelua, niin Suomen sisällä, kuin ulkomaillakin. Tavoitteenani on päästä käymään niin monessa maassa, kuin mahdollista yksin tai jonkun kanssa. Aina matkan jälkeen olisin jo valmis suunnittelemaan ja toteuttamaan uutta matkaa. Autoa/linja-autoa lukuunottamatta, tykkään matkustella kaikilla kulkuneuvoilla! Koulu, opiskelijabudjekti ja kotona olevat eläimet hidastavat hieman menoani, mutta en silti valita. Muutamat kavereistani eivät ole päässeet koskaan ulkomaille ja itse olen ennättänyt käydä ulkomailla on useamman kerran, vaikkakin maat joissa olen käynyt pystyy vielä laskemaan kahden käden sormilla.

4. Onko sinulla muita harrastuksia ratsastuksen lisäksi?

Hevosen lisäksi meiltä löytyy kotoa koira, jonka kanssa tulee lenkkeillä. Tämän lisäksi käyn myös yksikseni lenkillä juosten tai kävellen. Tänä kesänä olen innostunut rullaluistelusta ja pyöräilystä aivan uudella tavalla. Pyöräillyt olen koko ikäni, mutta vasta tänä kesänä olen ottanut pyöräilyn enemmän liikunnan kannalta kuin kulkuvälineenä. Lentopalloon tulee tuhlailtua aikaa myös 2-3h viikossa.  Liikunnan lisäksi luen harrastuksiini bloggauksen, editoimisen ja valokuvauksen.

5. Mitkä ovat suosikkiblogejasi?

Viime aikoina olen lukenut kiireiden takia todella huonosti muiden blogeja, mutta tykkään lukea etenkin tuttujen blogeja:  http://elukoitaaaa.blogspot.fi/

                                         http://othellov.blogspot.fi/

                                         http://hilliponi.blogspot.fi/

Sekä lisäksi luen aktiivisesti joitakin muitakin blogeja mm:

                                         http://gbfin.blogspot.fi/

                                         http://aurijavillivee.blogspot.fi/

                                         http://tarinoitatuntilaiselta.blogspot.fi/

         

6. Miksi bloggaat?

Kun bloggaaminen oli nousussa ajattelin kokeilevani sitä myös ihan vain huvinvuoksi. Kun sain ensimmäiset ylläpitohevoset totesin, että blogi olisi parempi tapa kertoa kuulumisia omistajalle, kuin jatkuva viestittely facebookissa tms. Ensimmäisten ylläpitohevosten aikana kunnon kipinä bloggaamista kohtaan syntyi ja koska olen maailmanhuonoin kirjottamaan päiväkirjaan ( vaikkakin haluaisin kirjoittaa sitä) huomasin, että blogin pitämine on minulle helpompaa ja mieluisempaa. Tähän lienee syynä lukijat, ottamieni kuvien sekä editoimieni videoiden lisäileminen. 

7. Mitä haluaisit oppia tällä hetkellä eniten valokuvauksesta?

Kuvanmuokkaus, ei varsinaisesti ole valokuvausta, mutta se on yksi mikä kaipaisi osaltani parannusta. Valokuvauksen puolella haluaisin oppia kuvaamaan tähtiä ja käyttämään kamerani asetuksia paremmin myös pimeämmissä olosuhteissa. En voi sanoa, että haluaisin oppia, mutta haluaisin päästä kokeilemaan muutamaa mielessä pyörinyttä kuvausprojektia ajan kanssa.

8. Millainen olisi unelmiesi kuvauskalusto? Vai oletko tyytyväinen tämänhetkiseen kalustoosi?

En ole laisinkaan tyytyväinen nykyiseen kuvauskalustooni. Unelmien kuvauskalusto ylittää niin raa'asti omat hintabudjektit, etten oo niitä edes viitsinyt netistä kuolata. Uuden rungon hankintaa olen miettinyt jo pidemmän tovin samoin kuin uuden objektiivin hankintaa. Rungoksi olen miettinyt nikonin D7100 tai D7200 ( en ole perehtynyt vielä eroihin). Nikonin objektiiveihin en ole vielä perehtynyt niin paljon, että osaisin sanoa minkä olisin hankkimassa. Tiedän ainoastaan, että hankin joko kiinteän objektiivin tai huomattavasti  nykyistä sigmaani valovoimaisemman ehkä 300mm objektiivin. Näiden lisäksi kaikkein kaukaisimpana haaveena haluaisin omistaa helikopterikameran.

9. Esikuvasi ratsastuksessa?

En ole koskaan kokenut ketään ratsastuksessa esikuvakseni. Arvostan ratsastajia joilla on todella pitkäpinna tätä harrastusta kohtaan ja jotka ovat valmiita antamaan kaikkensa tämän suhteen. Tottakai arvostan myös eleetöntä ja siistiä ratsastustyyliä, mutta ehkä enemmän vielä arvostan hevosen ja ratsastajan välille syntynyttä luottamusta.

10. Mikä on parasta just nyt?  

Parasta just nyt olis että yo-kirjoitukset olisivat syksyn osalta ohi sekä tuleva koeviikko. Mutta niin ei ole niin parasta just nyt on: syksy, musiikki, kynttilät, suklaa, lentopallo,  pyöräily, lenkkarit, nuortenillat, instagram ja kaverit.

11. Mielestäsi tärkein asia blogissa, joka kiinnittää lukijan huomion?

Vaikka teksti blogissa olisi kuinka hyvää, niin mielestäni se valitettava asia on se, että jos ulkoasu ei miellytä lukijan silmää niin hiiri siirtyy reippaasti ruksin päälle ja näin ollen lukija missaa hyvän tekstin. Mutta pelkkä hieno ulkoasukaan ei riitä, kaikkein tärkeintä on ehkä mielestäni koko blogin yleisvaikutelma ( sis. fontti, kuvat, videot

KAKUN TEOKSI MENI | VALMENNUS

Viime viikolla käytiin näyttäytymässä jälleen valmennuksessa - ja kunnon näyttäytyminenhän se sitten olikin. Uusi paikka ja "omaa" kenttää parempi pohja teki Flinkistä paljon reippaamman ja samalla F oli edestä normaalia raskaampi. Yllätyksekseni F ei kyttäillyt taloa maalaavaa miestä, kauempana häämöttäviä puupinoja tai kentän viertä menevää kissaa.  Mutta päin vastoin; F kyttäili omaa varjoonsa, porttia ja mikä pahinta, kyttäsi Tankki-ponin kusilätäkköä. Lätäkköä, joka osoittautui kuskille kohtalokkaaksi. Omassa ufomaailmassa kulkeva kuski ei osannut varautua lätäkköstä aiheutuvaan sivuloikkaan, joten horjahdin ja löysin itseni seisomasta Flinkin vierestä. Kyllä siinä vähän tuli naurahdettua; jos F nousee pystyyn tai pukittaa pysyn nykyään hyvin kyydissä, mutta kun se säikähtää jotain olematonta löydän itseni liian usein vierestä seisomasta. 

Itsenäisen alkuverkan jälkeen alettiin tulemaan puomeja, jotka oli asetettu neliön muotoon. Kulmissa hyvä asetus ja oikeiden teiden seuraaminen oli valttia, koska tarkoituksena oli kuitenkin saada hevonen suorana puomille. Pientä sähläystä lukuunottamatta puomit meni ihan ok. Muutaman kiekan jälkeen puomit muutettiin ristikoiksi ja F oli niillä tosi hyväntuntunen.  

Ristikot nostettiin pieniksi pystyiksi ja mentiin neliö molempiin suuntiin pari kertaa, jonka jälkeen alettiin tulemaan esteitä ratana. Eka pysty meni hyvin, mutta seuraavasta esteestä - joka oli portti - en voi sanoa samaan. Olin jälleen puskemassa Flinkkiä liikaa esteelle ja samalla olin siis itse menossa esteelle liikaa, enkä muistanut odottaa. Lisäksi F kyttäs hieman porttia. Kieltohan siitä tuli ja löysin jälleen itseni muualta, kuin hevosen selästä. Tultiin uudelleen ja kielettiin toistamiseen, mutta olin tällä kertaa varautunut siihen. Lähestyttiin porttia ravissa ja mentiin nätisti yli. Valmentajan suusta kuulu vain kommentti, joka pitäisi varmaan toteuttaa: 

Eiköhän nyt oo jo kakun paikka, kun kahdesti tulit saman tunnin aikana alas? 

Jatkettiin tehtävää ja seuraavana oli okseri, jolle myös tehtiin kielto. Muistan itse hieman epäröineen tätä estettä, koska mielessä oli vielä hetki sitten tapahtunut kielto ja tippuminen. Lisäksi videota katsellessani, huomasin, että räplään kokoaja jotain ohjalla, enkä ole yllättynyt näin jälkikäteen varsinkaan miksi Flink kielsi okserille. Tulessamme esteitä toisin päin otettiin vielä yksi kielto portille, mutta muuten meni ihan ok, vaikkakin F oli tosi vahva edestä. Valmennuksen aikana oli mukava huomata, että portti tuotti vaikeuksia myös muillekin ja 1/5 taisi hypätä okserin ensimmäisellä yrityksellä. Mutta tästä on suunta vain ylöspäin ! 

Tippumisesta hauskaa teki vielä se, että tulomatkalla oltiin naapuritallin tytön kanssa juuri puhuttu siitä, kuinka olen aina valmennuksessa tippumaisillani tai tipun, mutta yksin mennessä en juuri koskaan enää tule selästä alas! Lisäksi aina silloin, kun on kuvaaja niin mikään ei onnistu niin hyvin, kuin mitä silloin kun ei ole kuvaajaa saatavilla. Samoja tuntemuksia? 

Kuvista ja videoista kiitokset Vilmalle !