Ostos | hackamoret

Viime viikolla postiin kolahti meidänkin paketti, jossa oli siis tilatut hackamoret. Koska raspauksessa kävi ilmi, että Flinkin alaetuhampaat on tosi kuluneet, niin kuolaimet jätettiin kokonaan pois ja niiden tilalle tilattiin hackamoret. 

Flinkillä on käytetty aikasemmin hackamoreja, mutta niiden käyttö lopettettiin hackamorien huonon "maineen" takia. Itse en muistaakseni ole Flinkillä koskaan mennyt hackamoreilla, mutta joskus pienempänä olin mennyt muutaman kerran hackamoreilla. Lauantaina päästiin ekan kerran kokeilemaan niitä ja menin rennosti maastossa. Flink oli vähän omituisen olonen, mutta liikkui kuitenkin puhtaasti ja reippaasti. Ajattelin, että ehkä kyseessä on vaan huono päivä. 

Lauantai-iltana juttelin kaverini kanssa facebookissa ja kysäisin ohimennen ratsastustehtävä ideoita seuraavalle päivälle, jolloin ajattelin mennä kentälle ja laittaa hevosen lisäksi myös itseni likoon. Päätin etten luovuta kun ei heti onnistu tai en lopeta kun hevonen on ihan OK. Sunnuntaina kuitenkin suunnitelmat muuttuivat. En lähtenyt kentälle vaan päätin ratsastaa pellolla. Kyseisellä pellolla, ei oltu aikasemmin Flinkin kanssa oltu. 

Ratsastaessa Flink ei reagoinut pohkeisiin, vilkuili kokoajan ympärilleen eikä keskittynyt täysillä. Heinän seassa vilistävä päästäinen aiheutti hämmennystä ja jännitystä, eikä hieman tuulinen sääkään paljon tilannetta parantanut. Käynnissä ja ravissa tuntui etten päässyt vaikuttamaan hevoseen yhtään ja se vain meni sieltä mistä huvitti. Nostin jalustimet kaulalle. Flink alkoi toimia tämän jälkeen pätkittäin paremmin, kun pääsin vaikuttamaan hevoseen paremmin istuessani oikeasti kyydissä. Oikeaan kierrokseen verraten vasen kierros oli parempi ja sinne sain jopa muutaman ihan kiitettävän ravipätkän. Laukka oli hirveää. Vaivalla sain nostettua sen ja noston jälkeen mulla ei ollut kunnon kontrollia enää hevoseen. Pää katosi välillä jalkojen väliin ja takapää keveni. Laukassa oli vain kaksi vaihetta: ravia tai täysiä. 

taisin valittaa kipeitä selkälihaksia...  

Tunsin oloni niin turhautuneeksi, väsyneeksi ja epätoivoiseksi. Totesin itselleni, etten osaa enää ratsastaa ja olisi parempi palata takaisin ratsastustunneille.

Ratsastus ei oo meidän osalta koskaan mennyt noin huonosti. Flink ei oo koskaan tuntunu siltä, että se oikeasti juoksisi alta pois tai ettei se ymmärtäisi mitään apuja. Hackamore ei toimi niinkuin kuolain. Sen aiheuttama paine kohdistuu nenäluuhun, ei suuhun niin kuin kuolaimissa. Ratsastuksen aikana mietin tätä ja tajusin kuinka paljon oikeasti ratsastan ohjalla ja kuinka paljon tarvitsen sitä. 

Mun on opittava ratsastamaan enemmän istunnalla.

Seuraavaksi päiväksi käskin Saijan koutsaamaan mua kentälle. Edellisillan pienen keskustelun jälkeen, oltiin tultu siihen tulokseen, ettei F luota vielä oikein hackamoreen ja oli juossut sitä pakoon ihmetellen, sitä mikä sillä oli päässä. Riimussa ja hackamoressa on kuitenkin tosi suuri ero ja Flinkillä oli viimeisten kahden viikon aikana ratsastettu pelkästään humputtelu maastoja riimulla ja yks kaks se joutuu töihin ihan outojen päävehkeiden kanssa. Eikä mulle tullu ees mieleenkään, että kuolaimista hackamoreen siirtyminen olis voinu olla noin iso juttu hevoselle... 

könökönö + rento jalka ja silleen... 

Sunnuntaina Saija ratsasti alkuun Flinkillä, jonka jälkeen anto mulle vinkkiä, että miten mikäkin juttu kannattaa tehdä. Mentiin kaikki askellajit läpi tehden ihan perusjuttuja, lisäks otettiin muutamia laukanvaihtojakin. Edellispäivän epätoivo haihtu kun tuhka tuuleen, kun tajusin, että mun alla on kuin eri hevonen, kuin mitä edellisenä päivänä. Olin ilonen kun huomasin, Saijan antamilla neuvoilla Flink alko toimia kokoajan paremmin! Vaikka Flink keskitty välillä turhan paljon hienona olemiseen ja jäi ravissa jonkunlaiseen flow-tilaan eikä meinannut nostaa laukkaa, niin täytyy sanoo, että Flink ei varmaan koskaan aikasemmin oo mennyt hyvin! 

Kahden päivän aikana näin Flinkistä kaks ääripäätä.
 

Viimeinen ratsastustunti

Tällä viikolla oli tämän kevään viimeiset ratsastustunnit, ennen kesälomaa. Hyvä näin, koska tulevan viikon keskiviikkona starttaa koeviikko, sekä Flink siirtyy torstaina mulle ylläpitoon. Kevään viimeinen tunti ei mennyt omalta osalta ihan nappiin, mutta silti tunnilta lähdettiin hymyssä suin. Viimenen tunti oli odotetusti "hölläilytunti" ilman satulaa ja ratsuna oli Fyrry.

Alkuun mentiin pujottelu tehtävää ravissa sekä laukassa, sen jälkeen tultiin pientä ristikkoa. Heti alusta asti Fyrry oli innokas ja liikku reippaasti. Sain jopa varotteluja siitä että voi vetässä laukassa pään alas ja pukittaa.

 Alotettiin tulemaan ristikkoa oikeessa kierroksessa ja Fyrry oli niin innoissaan että olin itekin koko ajan suu virneessä, myös sen jälkeen kun vaihdettiin suuntaa. Tultiin este vasemmassa kierroksessa ja kun edelliseen kierrokseen oli mennyt niin hyvin niin en odottanut mitään sen ihmeempiä, edes varoitteluista huolimatta. Esteellä oma istunta vähän horjahti, muttei ihan kamalasti, mutta Fyrry käytti senkin hyväkseen, heti alastulon jälkeen se kiskas pään voimalla jalkojen väliin, samalla hetkellä se otti myös muutaman askeeleen taaksepäin, siinä vaiheessa näin vaan maneesinpohjan ja kuperkeikalla tömähdin takamukselleni. Hevonen katto ihan hölmistyneenä, kun istuin maassa suu virneessä. Reippaasti uudestaan selkään ja samantien este uudestaan, Fyrry koitti samaa vielä uudestaan mut osasin valmistautua paremmin ja sain pään ylös. Siinä vaiheessa pyydettin toista ratsukkoa siirtymään maneesin toiseen päähän, jolloin Fyrryn ei tarvis mennä yksin sinne päin. No siihen loppu hepan tiputtamisyritykset ja hypättiin taas nätisti ilman ylimääräsiä pään viskelyitä.

Nyt tätä postausta kirjotellessa vasta rupesin tajuamaan kuinka monta kertaa oon jo tän vuoden puolella tippunut. Nyt pitää ruveta skarppaamaan ja ettiä jostain alitajunnasta  ne vähäsetkin apinointitaidot, jolla sitten pysytään siellä hevosen kyydissä.

Sain myös vihdoin omiiinkäsiin, jo jonkin aikaa sitten ostamani kisatakin.  Kyseisen takin ostin siis käytettynä ja siskoni kävi noutamassa sekä sovittamassa sitä, joten vähän "riskillä" ostin sen, koska en päässyt itse sovittamaan. Takki oli muuten sopivan kokoinen, mutta vyötäröltä, se olis voinut olla hieman kapeampi, mutta menee se noinkin. Varsinaisestihan, en takkia tällä hetkellä tarvitse, koska en tule hankkimaan aluelupaa tälle kaudelle, kisahevosen puuttuessa. Tietysti harmittaa, kun kerkisin jo asiasta innostumaan, mutta aina ei kaikki mene niin kun ois suunnitellut. Katsotaan, josko ens kaudelle löytäisin kisakumppanin !

Vielä kaipaisin toivekuva-ideoita. Kyseisen postauksen pyrin toteuttamaan kesäloman alussa !
Postaukseen pääset tästä!

Viime viikolla tallille mentäessä kuulin myös Vanillan myymisestä. Olo oli haikea sekä samalla hetkellä iski myös suunnaton ikävä. Onneksi tieto siitä, että se on kotiutunut ja toiminut siellä hyvin sai olon vähän paremmaks. Toivottavasti tuun törmäämään kyseiseen hevoseen vielä mutkan jos toisenkin kautta. Monen mieleen ei se hevonen ollut, mutta mun sydämmen se vei heti.



välillä on hyvä pysähtyä miettimään

Joskus voit kuulla jotain sellaista mitä et ikinä olisi uskonut kuulevasi

 

 

Viime ti-ke tein sellasen pika pyörähdyksen Tampereen suunnalla ja mukaan tarttu uudet ratsastushousut, sekä tuli käytyä maastoilemassa Flinkin&Eikan kanssa sekä irtojuoksutettua isot hepat ja Oliver.

Mariinin siniset,  kokopaikkaset Charleston CRW housut, kivoilla yksityis kohdilla. Istu hyvin jalkaa ja kun illalla pääsin heti kokeilemaan niin en löytänyt mitään moitittavaa. Mun on vaikee löytää mukavia housuja, kun jalat on niin epämääräsen muotoset.

Tunnilla sain taas uuden&hauskan tuttavuuden Anteron.Antero on ollut ratsuna reilu puolivuotta ja nyt keksinyt sellasen jutun että pääsee helpommalla jos yhtäkkiä pyörähtääkin ympäri, kun kuulin tästä niin tuli heti mieleen Sirun temput. Mentiin puomeja ja sain alkutunnista kommenttia että luovutan liian aikasin ja se näkysiinä, kun Antero oli ohittamassa puomia, niin en ite ollu tarpeeks jämäkkänä selässä vaan heppavalu esteen ohi. Asenteen muutos tapahtu aika nopeesti ja heppa rupes kulkemaan.

Lopputunnista mulle sanottiin et mun pitäis ostaa joku nuorisuokki ja kouluttaa siitä mieluinen. Olishan se  hienoa saada koulutettua suokki, mutta en kyllä yli 3vuoteen voi ees harkita hevosen hankintaa ja ehkä se ensihevonen on kuitenkin joku kokeneempi tai sen näkee sitten joskus.