MEIDÄN TARINAN UUSI SIVU

Niin kuin edellisessä postauksessa jo hieman vihjailin on meillä Flinkin kanssa hieman erilainen viikko takana päin.  Flink muutti viikko sitten meiltä kotoa 5 hevosen tallille. Muuttoa oltiin mietitty jonkin aikaa jo iskän kanssa, koska talven tullen heppahommat kotona muuttuvat jälleen raskaammiksi lumen, pimeyden ja kylmyyden takia. Lisäksi tämä pimeys oli vienyt multa motivaation heppailua kohtaan ja se vaikutti myös Flinkkiin. Tein vain ne pakolliset tallihommat ja kärsin huonosta omastatunnosta. Pimeys oli vienyt mun voimavarat. Musta tuntui, ettei mulla ollut aikaa lähteä liikuttamaan F:ää, vaikka todellisuudessa aikaa olisi ollut pidempäänkin lenkkiin. Ja viimeisten viikkojen aikana mulla on ollut normaaleista viikoista poikkeavia menoja, joten iskä on joutunut välillä hoitamaan hevosen. Parin viikon ajan liikutin Flinkkiä vain 3krt/viikossa ja lenkit tein pääasiassa ilman satulaa kävellen.

Kun tämän kuun alussa olin toisella tallilla lomittamassa ja samaan aikaan kyseisellä tallilla oli valmennus menin mielenkiinnosta katsomaan sitä. Kun istuin katsomossa ja katselin valmennusta, ymmärsin että meidän on Flinkin kanssa päästävä mukaan taas valmennuksiin, kisoihin yms. Haluan päästä taas kehittymään, eikä kehittyminen onnistu yksin pimeässä ratsastaessa. Kun lähdin tallilta kotiin ja otin asian iskän kanssa puheeksi. Vaikka iskä ei mikään true hevosmies olekkaan, niin sain ymmärtäväisen ja myöntyväisen vastauksen. Myös äiti suostui tähän pienen epäröinnin jälkeen. 

Tarvitsin vain potkun persauksille ja sain taas motivaationi takaisin.

Laitoin tutulle lähitallille viestin torstaina ja sunnuntaina oli muutto. Flink on tutustunut muiden hevosten kanssa hyvin, paitsi lauman johtajan. F jää usein yksin, kun johtajaponi häätää sen tai muut hevoset jotka yrittävät sen luokse. Mutta uskon että F pääse mukaan laumaan, kunhan muut huomaisivat ettei se ole uhka muulle laumalle.

Motivaation kasvu on ollut huima, sillä nyt voisin olla tallilla kokoajan. Vaikka tallilla olo vie omanaikansa, niin minua ei haittaa se. En ole joutunut luopumaan muista harrastuksistani tms, kunhan suunnittelen päiviä hieman etukäteen niin mulla on hyvin aikaa tehdä kaikki se mitä haluan tehdä. Tallille on mukava mennä, kun tietää, ettei tarvitse aina olla siellä yksin, eikä ole pakko ratsastaa pimeässä tai maastossa. Ja koska F ei ole täyshoidossa saan jatkaa tallitöidenkin tekoa, joten en tunne olevani "taakka" tallilla. Olin muuttopäivänä hieman ahdistunut ja ristiriitainen, tuntui siltä kun olisin pettänyt jonkun, toistelin itselleni että tämä on oikea ratkaisu.

Nyt viikon aikana tämä ahdistus on häipynyt ja oon viihtynyt tallilla tosi hyvin. Luultavasti ahdistus tuli siitä, että ensimmäistä kertaa hevonen josta oon vastuussa asuu toisen ihmisen tallissa. Ahdistuksen tilalle on vaihtunut tietynlainen helpotus ja enää toivon vain että Flink pääsee kunnolla osaksi laumaa. 

ELÄMÄN PIENIÄ ILOJA

Joskus sitä huomaa hymyilevänsä ihan huomaamatta. Joskus huomaa tuntevansa itsensä onnelliseksi niiden pienten asioiden vuoksi, mitä päivän mittaan tapahtuu. Joskus huomaa elävänsä vain hetkessä, jättäen turhan murehtimisen hetkeksi taka-alalle.

Eilen oli tälläinen päivä. Aamu alkoi harmaana ja heti sängystä noustessa teki mieli palata sinne takaisin ja piiloutua lämpimän peiton alle, yrittäen unohtaa kaiken sen mitä tulevan päivän aikana pitäisi tehdä. Sen lisäksi, että aamulla satoi räntää kouluun mennessä mun oli täytyi palata takaisin kotiin päin, kun olin unohtanut ottaa toiset vaatteet mukaan.  Lisäksi aamu alkoi vielä englannin prelin kaksoistunnilla.

Ruokailuun mennessä mieliala oli kohonnut jo huomattavasti. Kaverit, näytelmäharjoitukset ja lumisade piristivät päivää. Kun lähdin koulun jälkeen kotiin, hymy nousi väistämättä  kasvoille kun lumisade ei ollut vieläkään loppunut ja näin muutamien kavereiden heittelevän jo toisiaan lumipalloilla. 

Kun kotona lähdin koiran kanssa lenkille ja näin kuinka suunnattomasti se nautti lumesta, en voinut olla hymyilemättä. Koira temmeltäessään pitkin metsäpolkuja metsästin itse taivaalta putoilevia lumihiutaleita. Myös Flink nautti lumesta. Mennessäni sen luokse se tuli vastaan rallitellen ja kun olin tekemässä lähtöä niin tuntui kuin se olisi koittanut estää sitä. 

On hauska huomata miten pienistä asioista sitä voikin tulla iloiseksi. Eikä sellaisten asioiden huomaaminen välttämättä vaadi aina edes positiivista asennetta, toki siitä on etua. Yhäuseammin ihmiset tuntuvat vain viilettävän eteenpäin pää kolmantena jalkana ja unohtavat pysähtyä nauttimaan niistä kaikista pienistä jutuista mitä elämä tarjoaa. Muistakaa nauttia niistä elämän pienistäkin asioista, ei kaiken tarvitse aina olla jotain suurta!

Mitkä pienet asiat kuluneen viikon aikana ovat saaneet sinut hymyilemään? Meillepäin on luvattu muutosten tuulia, koskien Flinkkiä sekä mua. Osaako joku arvata mitä tuulet tuovat mukanaan?

Ralliponi

Viime viikolla käväistiin kahtena päivänä vielä viimeisiä kertoja (ellei se takatalvi todella iske... ) hankireenejä. Lämpimien päivien ja kylmien öiden aikaansanoksena hangen pinta oli hieman kovettunut. Laukkaaminen hangessa oli  Flinkille huomattavasti helpompaa kuin ravaaminen ja aina kun Flink sai mahdollisuuden niin se nostikin laukan. Koska laukkaaminen oli hevoselle huomattavasti helpompaa, niin katsoin Flinkin laukkayrityksiä vähän läpi sormien ja annoin hevosen välillä päättää askellajin.

Toisena päivänä itse peltoilut jäivät vähän vähemmälle kun huomasin että peltotie on sen verran paremmassa kunnossa. Ratsastus siis painottui edestakaiseen menoon pienellä peltotiellä, jossa myös oli vielä sopivasti lunta.  Raskaan pohjan takia en kumpanakaan päivänä ratsastanut kauaa. Toisena päivänä Flinkin omistaja tuli kuvailemaan ja ylipuolen vuoden tauon jälkeen löysi itsensä taas Flinkin selästä. Nyt S alkaakin käymään ainakin kerran viikossa ratsastelemassa Flinkillä.

Koska itse teksi jäi lyhyeksi, toivottavasti kuvat puhuivat puolestaan.

Kimalteleva hanki

Kaunis kirkas pakkaspäivä; pitkään aikaan en ole ollut toimettomana tälläisinä päivinä joten nyt viimein sain tartuttua kameraan ja lähdettyä ottamaan Flinkistä kuvia kauniissa lumisessa maisemassa. Tarkoitus oli ottaa samantapaisia kuvia kuin ylhäällä, mutta nämä kuvat jäivät ainoiksi rauhallisemmiksi kuviksi. Näiden kuvien jälkeen Flink aloitti lumirallin ja rallitti menemään. Lumi vain pölisi ja auringonsäteet saivat sen kimaltelemaan kauniisti.

Flink on ollut ylläpidossa meillä reilu 7kk, mutten ole aikaisemmin saanut omasta mielestäni ikuistettua siitä näin kivoja kuvia. Ehkä vihdoin Flinkkikin rupee ymmärtämään kivojen kuvien päälle, tai ainakin niin saa toivoa !

Nousiko kuvista joku ehdottomaksi ykköseksi? 

Liikunta on painottunut maastoiluun ja välillä ollaan muisteltu jotain kouluratsastusliikkeitäkin maastossa mennessä, mutta pääasiassa ollaan otettu rennosti. Vanhaintanssit, himos ja kaikenmaailman tapahtumat lähestyvät kovaa vauhtia ja olen päättänyt vasta tämän jakson jälkeen alkaa palailemaan kunnolla koulu/esteratsastuksen pariin, ellei nyt mitään ihmeempiä tapahdu. Pidempi maastoilujakso, ei tee kummallekkaa pahaa. Motivaatio pidemmän maastoilujakson jälkeen on todennäköisesti suurempi, kuin mitä meillä on vielä ollut. Tai ainakin toivon niin. 

Mitä mieltä olet uudesta ulkoasusta? 

Uudenvuoden hiihtoratsastusta

Joulu, vuodenvaihdos ja nyt uusi vuosi avoinna uusille kokemuksille, muistoille, tuttavuuksille ja kaikelle mahdolliselle. 

Itse vietin uuden vuoden pienellä kaveriporukalla mökillä. Sitä ennen kaverit tulivat meille ja kokeiltiin pulkka-ja hiihtoratsastusta. Edellisyön pulssakelin takia, hyvät hiihtispohjat olivat vähissä, hiekan pilkottaessa auratun tien pohjalla. Pienipätkä läheisestä hiekkatiestä oli kuitenkin sen verran lumenpeitossa että pulkkaratsastus onnistui. 

Ennen meille tuloa Flinkillä on tietääkseni menty kerran pulkkaratsastusta, kentällä. Meillä ollessaan Flink oli uudenvuoden-pulkista kerran vetäny suksia, mutta hiihtäjä pulan takia se hiihtiskerta jäi vain lyhyeksi kokeiluksi, mutta silti onnistui hyvin. Hetan avustuksella laitetiin Flinkille valjaat päälle ja totuteltiin pulkkaan, ensiksi vain perässä kävellen samalla vetäen pulkkaa ja sitten istumalla kyytiin.

 

En ollut ajatellut aivan loppuun asti, pitäessä Flinkille edellisenä päivänä vapaapäivän, koska eilen virtaa löyty jopa vähän liiaksikin asti ja tällähetkellä olen itse hieman jumissa paikasta jos toisestakin. Vähäisen lumen vuoksi pulkasta kuului iso ääni, joka oli haastavin tekijä. Hetan tullessa jonkinaikaa pulkalla perässä vaihdettiin sekä kuski, että kulkuväline. Päädyttiin kokeilemaan suksia pellolle. Luonnollisesti lumessa suksista ei kuulunut ääntä juuri ollenkaan ja aremmatkin hiihtäjät uskaltautu suksille, kun ei tarvinnut pelätä kaatumista. Flinkin ilmeestä huomasi myös, että sillä oli mukavempaa pellolla, kuin tiellä.

Lumi sulaa melkein silmissä, talo hiljenee väestä ja koulu jatkuu huomenna, joten näillä näkymin pulkka/hiihtoratsastukset jäävät ainakin meidän osalta tähän, ellei lunta tule lisää. 

 Miltä sun uus vuos näytti? Jäikö jonkin asia erityisesti mieleen? 

Haluaisitko lukea blogista, tulevan vuoden tavotteista? 

Hyvää Uutta Vuotta 2015 !

Vauhtihirmu.

Jälleen pienen tauon jälkeen, palailen blogin ääreen. Hiljaiselon aikana olen kyllä lukenut muiden blogeja, mutta en ole saanut kirjoitettua mitään omaan blogiin, lähinnä materiaalipuutteen vuoksi. Aamulla kun olet lähtenyt kouluun on ollut pimeää ja pimeys on yllättänyt jo kun pääset takaisin kotiin. Meidän yhdessä touhuilu on koostunut lähinnä maastoilusta ja maastakäsin työskentelystä.

Vihdoin tännekin on tullut, toivottavasti pysyvä lumi. Mullakin monien muiden tapaan alkoi tänään joululoma, tai no on meillä tänään vielä puurojuhla klo: 20:00-00:00. Taas on yksi koeviikko purkissa ja tuli tuossa viikon aikana mietittyä kaiken maailman erikoispostauksia tänne blogiinkin, kunhan pääsis vaan niitä toteuttelemaan, osa kun on vähän enemmän aikaa vieviä.

Jos teiltä löytyy postaus-ideoita, otan kyllä niitä ilomielin vastaan ja pyrin toteuttamaan !

Tänään mulla oli siis tän vuoden viimenen koulupäivä ja koe. Seuraavan kerran kun kouluun meen (2.1), niin oonkin jo täysikänen. Haha, kyllä mäkin oon jo niin vanha. Flink sai tänään purkaa energiaansa ja laitumen aitojen tarkistuksen jälkeen päästin Flinkin sinne. Kuten arvasin vauhtia löyty ihan omasta takaa, eikä tarvinnut kehottaa liikkeelle. Se että näkee kuinka paljon tuo hevonen nauttii, saa aina kummasti suupielet nousemaan ylöspäin, niin myös tänään. Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin. Seuraavan postauksen yritän tehdä mahdollisimman pian, ilman näin pitkää taukoa.

<

sähläri bloggaaja esittäytyy

Kouluun lähdin tänää ihan normaalisti niin ku muinaki päivinä ja kerranki semmone päivä ettei mulle tullu kiire ! Perus koulupäivä, pääsiäis aamunavausta lukuunottamatta. Valinnaisesta liikunnasta lumimiehistelemässä ( lumikenkäilemässä ). Ihana keli, ehkä se kesäki pikkuhiljaa tulee !

Koulun jälkeen kävin ostelemassa vähän evästä, ku tarkotus oli mennä junalla tampereelle ja tsekata meidä uus auto.  Kotii päästyä piti vähä siivoilla ja pakkailla. Kello läheni viittä ja leikin koiran kanssa ilman minkäänlaista kiirettä ja oottelin et ruoka olis valmista et voisin syödä ennenkö lähden.

 Söin samaan aikaa ja koitin viel tehdä viimesii pakkauksii ja kun oltiin lähdös nii nappasin vauhdista viel tallikengät mukaan. Päästiin lähtemään joskus 17:18ja juna tuli puolelta. Ilosena ja ylpeenä siitä että muistin kaiken istuin autossa, kunnes yhtäkkiä tajusin et oon unohtanu sen tärkeimmän asian, kameran !  juu olisin voinut hypätä junaan ja mennä tampereelle mikäli Saijan oma kamera ei olis sökönä...  Eikö meidä häröilyt onnistú ilman kameraa, tai siis kivempaa kameran kanssa ! En sit halunnu millään lähtee tampereelle ilman kameraa nii lähdettiiki sit kylältä takas kotia.

ihan pikkase ärsytti, mut onneks toi ärsyynnys lähti yhtä nopeesti ku tuliki, nyt on hyvä aika pakata kunnolla ja tarkistaa et kaikki on mukana ja väkertää pari juttua huomiselle ! Huomenna siis suuntana Tampere !

niin ja tällä hetkellä Kamu ja Siru olis tulossa meille huhtikuun viimesenä viikonloppuna, koska tällä hetkellä lunta on niin paljon, ettei aitoja sais pystyyn ja tallia ei niin kamalasti oo aloteltu, ite oon jtn pientä siel siivoillu. Toivottavasti talli saadaan tuohon mennes valmiiks (tai miksei jo aikasemminkin), ootan ihan kamalasti jo et ne tulis ! :)

oon osallistunu hööksin kilpailuun facebookissa ja mikäli haluat niin voit äänestää mua :)
> Täältä

Hyvää pääsiäistä kaikille ! :)

GP tason esteratsastusta

Viikonloppu meni aika nätisti Kamun&Sirun luona.

Lauantai
Olin perillä siinä joskus puol kahden jälkeen ja lähdettiin melkeen heti hakemaan hevosia, jotka ei sitten antanut kiinni. Koitettiin alkuun tarpoo siel hangessa kaurakippojen kanssa, mut eihä ne ottanu kuuleviin korviinsa ! About puolessa välissä heppojen tallaamaa polkua, Elli käänty portille päin ja mä jatkoin matkaa, sit näin ku hepat meni vähän mua kauempana ja korkeemmalla polulla ilosesti ravaten, ajatelin sit lähtee oikaseen hangen poikki ! oho, hups, sitä lunta oliki vähä reilummin. Siellä mä sit ilman hanskoja kauraknapon kanssa rämmin etiä päin ! oli muute törkeen raskasta !


ihan hyvin ku itteltä löytyy sitä pituutta 170,5cm ja silti lunta on tuon verran !

 Kun pääsin hangesta menin portille ja käytiin sit hakemassa heinää. Kamu ei ollu kauheen kaukana portilta ja koitettiin saada sitä heinän avulla kiinni ja tuumasin et jos saadaan kamu kiinni nii mennään sit vaan se. No Kamu lähti siitä Sirun luo, ja yhdessä ne sit lähti mettän laitaan meitä karkuun, laitettii niihin sit vauhtia, jollon Siru lähti mettään ja Kamu jatko mettän laitaa pitkin. Mä menin Sirun perään ja Elli lähti Kamun perään. Huomattiin että Siru oli karannu ja olin ite nii väsyksissä, et huh. Kuunneltiin et missä hepat menee ja ne äänet kuuluki aika läheltä. Sit näin Sirun rämpivän meitä kohden ja käskin Ellinkin mennä kyykkyyn ja olla kattomatta hevosta. Siru sit huomas meidät ja käveli mun luo syömään heinää, jolloin saatiin se kiinni. Ja mä ku olin vielä varma et saadaan kamu eka kiinni.

Kamu jätettiin viel tarhaan ja ootettiin sitä portille, ku kaveri kuitenki lähti sieltä jo. Aloin harjailee Sirua ja Elli päätti kuitenki mennä viel kattelee et missä se Kamu seikkailee. noin viidentoista minuutin päästä Kamu ravaa portille ja Elli rämpii perässä.  Harjasin ja laitoin Sirua valmiiks reilu puolituntia, voi että ku toine nautti !  ♥ 

 

Käytiin sit ottamas mettäreitillä parit hypyt jonka jälkeen harjoteltiin Sirun kanssa oikeeta laukkaa, huonolla menestyksellä. Lopulta laukkaharjottelut meni siihen että harjoteltiin sitä että pohje on myös kääntävä apu, eikä aina eteenpäin pyytävä ! ihan pysähdyksissä koitin saada sen istunnalla ja toisenpohkeen turvinkääntymään ja samaa tein välillä kävellenkin.  Raukka rupes vähä panikoimaan ku ei tienny mitä sen pitäis tehdä ja teki jtn kunfupotkuja siinä. Välillä käveltii ja koitettiin hetken päästä uudestaan.



GP tason esteistunta ! ( kuva kertookin tarpeeks, mut mä en tippunu, heppa hyppäs vaa pysähdyksestä... )

 

 Loppuun viel venyteltiin heppat ja jotain pientä agilityä.  Siru ei kauheesti tuntunu tykkäävän venyttelyistä, ei ainakaan takasten. Elli sit piti sitä vähä kiinni ja mä koitin venyttää sen takajalkoja.



Sunnuntai
Hypättii seuraavana päivänä vähän enemmän, ku saatiin kuvaajakin paikalle. Siru oli vähän villimmällä päällä kun edellisenä päivänä. Perä tupas olemaan vähän turhan kevyt ja jos laukan nostossa tein liian selkeet avut nii Siru teki jonku oman kunfupotkunsa, ihme sinänsä etten ollu maassa ! Taitaa kesän aika omat apinataidot kehittyä. Muuten meni ihan ok:sti. Välillä tuli vähä laiskahkoja hyppyjä ja puomit kolis, mut sit tuli niitä hyviäkin hyppyjä ! Pari kertaa Siru teki äkkikäännöksiänsä ja meinas mennä meidän kuvaajan päälle, välillä sitä oikee kunnolla pitää pysähtyä miettimään että mitä sen otuksen päässä liikkuu ! Hyppyjen jälkeen harjoteltiin asettumista ja otettiin kuvia !



videokaappaus

ei, en omista mitään kovin kaunista esteistuntaa...

urheilu on rankaa ja vielärankempaa siitä tekee tollanen eskimokarva !

Kun oltiin saatu hepoilta varusteet pois harjailtiin ja venyteltiin niitä sekä mentiin taas meidän "hurjaa" agilityrataa. Venytelin Sirun siinä ihan yksikseni ja toinen nautti vaan auringosta ja silmät oli puoliummessa, eikä mitään probleemaa venyttelyissä ♥ paitsi että toista takajalkaa se ei meinannu aluks millään antaa venytettäväks.

 

farmer

herkkä hetki.