Motivaation kasvu.

Jo pidemmän aikaa musta on tuntunu siltä, että mun silmissä ratsastus on menettänyt vähän hohtoaan. Se johtuu ainoastaan siitä, että näin pidemmän maastoilukauden aikana en oo kokenut sellasta tunnetta, että maastohumputtelusta olis mulle mitään hyötyä kun kuitenkin haluan kehittyä tämän lajin parissa. Kun meillä ei ole koppia ja iskä on päivät töissä, niin maneesille lähtö ei koskaan onnistu.
Eilen kuitenkin sain yllättäen viestin naapuritallilta, jossa kysytiin että lähdenkö maneesille hyppäämään. Näin koeviikon keskellä kaikki mikä vain ei liity lukemiseen kuulostaa hyvältä ja näin maastoilun ohella ajatus siitä, että pääsisi maneesille hyppäämään sai mut tarttumaan puhelimeen ja vastaavan viestiin myöntävästi.
Jo kuljetussuojia laittaessa F vaikutti hermostuneelta ja näytti tietoiselta siitä et nyt lähetään jonnekin. Lumien tippuminen rytinällä katolta alas, ei parantanut tilannetta yhtään. Hermoilu jatku vielä sillonkin, kun kyyti saapui pihaan. Vielä vajaa puolivuotta sitten meillä oli ongelmia lastauksessa, mutta nyt kun ollaan päästy naapuritallin rekalla kulkemaan jonkinverran on ongelmatkin lastauksessa vähentynyt, vaikkakin vieläkin on aina se pieni jännitys, että suostuuko F tulemaan kyytiin vai ei. Kun pitelin narun päässä hermostunutta Flinkkiä, jota ei hetkeen oltu lastattu niin olin lähes tulkoon varma, ettei se kyllä ekalla rekkaan mene. Flink kuitenkin yllätti ja käveli suoraan rekkaan.
Maneesilla käytiin aluksi rakentamassa 8 esteen rata, jonka jälkeen purettiin hevoset. Flink jatkoi omaa hössötystään vielä maneesilla. Selkään noustessa hössötyksestä ei ollut enää mitään jäljellä. Verryttelyn jälkeen tultiin 60-70cm korkusia esteitä. Lopuksi tultiin vielä 80-90cm esteitä. Mitään varsinaista tehtävää en tullut vaan tuo hyppykerta oli lähinnä mielenvirkistykseksi. Flinkillä oli paljon virtaa ja olin lähes tulkoon varma, että perä lentää viimeistään vähän jyrkemmissä kurveissa, mutta koko tunnin aikana perä ei lentänyt kertaakaan vaan maalailin turhaan piruja seinille.

Ratsastuksen jälkeen huomasin, että olin löytänyt ratsastukseen uutta motivaatiota

Ratsastuksesta jäi kyllä tosi hyvä fiilis ja oon ilonen, että meillä on mahdollisuus saada välillä kyytiä muuallekin. Meillä olis ollu mahdollisuus päästä ensi viikon perjantainakin estevalmennukseen, mutta koska kotiudun samana päivänä vasta riparilta taitaa valmennus jäädä meidän osalta. Videota katsellessa huomasin kyllä, kuinka valmennus taikka tunti ei olisi pahitteeksi. Myötäys näyttää olemattomalta ja ratsastaessa tuntui oikea kevennyskin olla vähän hakusessa.

Kiitokset kuskille ja seuralaisille, sekä Evelle kiitos videoista !