sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Mitä Flink tekee, kun..

Ei ole ollut tarkoituksena tehdä näitä Voitto kotiin - blogin haasteita, koska itse en ole kauhean innostunut siitä että vähintäänkin jokatoinen lukemani blogi tekee samanlaisen postauksen samalla viikolla, joten en ole innostunut tekemään näitä postauksia. Nyt kuitenkin tein poikkeuksen ja tein yhden haastepostauksen, koska näitä postauksia oli mielestäni kiva lukea. Toivottavasti pian saisin uutta materiaalia ja saisin päivitettyä blogia vähän ajankohtaisemmin. 


Ratsastus


... nousen sen selkään? Yleensä pysyy paikallaan, ellei ole tinttapäivä jonka takia työnteko ei kiinnostais ja pitäis vaikeuttaa selkään pääsyä.

... kävelen pitkin ohjin alkukäyntejä? Katselee maisemia, muttei kuitenkaan kiemurtele.

... se ei jaksaisi lähteä töihin? Pysähtelee ja esittää pelkäävänsä asioita, jotka normaalisti pystyy ohittamaan ilman että tarvitsee pelätä maailmanloppua. Saattaa peruutella ja poikitella.

... pyydän sitä vaihtamaan laukkaa? Kouluillessa oon tainnut vaihtaa laukkoja Flinkin kanssa vaan kerran ja se kerta oli täyskatasrofi, normaalisti laukat pitäis vaihtua ihan hyvin. Esteillä vaihtaa helposti laukat.

... se pelkää jotain estettä? Kyttäilee ja alkaa hidastamaan jo kaukaa vauhtia, vaikka kuinka olisit ite mukana. Ääniapujen avulla saatetaan päästä isolla loikalla yli.

... maastossa pitäisi mennä ojan yli? Riippuu ojasta. Normaalia isommat ja vähän rehevämmät ojat on hirveitä, mutta pienet ojat on helppo lompsia vaan yli.

... tipahdan? Jos tipahdan Flinkki jää yleensä hölmistyneenä katselemaan viereen.  Pari kertaa oon tippunut niin, että Flink on säikähtänyt mua jonka takia on lähtenyt karkuun tai juossut kotiin asti.

... maastossa tulee traktori/joku muu iso auto vastaan?  Tinttapäivinä kaikkee voi pelätä ja sillon voi vähän pelleillä. Normaalisti ne ohitetaan ilman mitään isompaa numeroa.; ei ne pieniä hevosia syö, mutta kaikki uudet pikkujutut maastossa esim. valkoset kivet voi vaikka syödä. Ehkä niillä on suut, jotka on täynnä pieniä teräviä hampaita, kuka tietää?

... käytän raippaa? En yleensä käytä. Esteillä oon muutaman kerran käyttänyt.  Välillä otan  raipan vaan  käteen muistutukseksi, mutten käytä. Tiputan sen jonkin ajan päästä kädestä. 





Hoitotoimenpiteet

... puhdistan kaviot? Nostaa nätisti ja eikä riuhdo jalkaa irti.

... pesen sitä? Alkuun eka väistelee, mutta sitten antaa kastella. Välillä saattaa pestessä pyöriä ja haahuilla.

... laitan sille suitset? Laskee päätä ja ottaa itse kuolaimet suuhun.

.. kiristän satulavyötä? Vilkuilee taaskepäin.

... suihkutan hyttysmyrkkyä? hehe... koittaa päästä irti, suihkuttelu ei oo meidän juttu.

... haen sen sisälle tarhasta tai laitumelta?  Tulee lähestulkoon aina vihellyksestä luokse.



Sekalaiset

... se on yksin tallissa/tarhassa ja muita hevosia ei ole näkyvissä? Meillä ollessa on ollut vähän hermostunut jos ollaan käyty eka kaverin kanssa maastossa ja sitten jäänyt yksin, mutta rauhottuu nopeasti. Isommilla talleilla ollut kunnon tintta kentällä yksin ratsastaessa, niin että muut on ollut sisällä.


... se karkaa? Ei anna kiinni, mutta nauttii vapaudesta oman aikansa, muttei uskalla lähteä järin kauas. Juoksee aikansa ja palaa / tulee ihmisen perässä tallille.

.. se näkee uuden hevosen? Jos ratsastaessa tulee vastaan, pitää hevoskaveria pysähtyä ihmettelemään. Tarhaillessa tms. on ystävällinen hevoskavereille.

.. se maistaa jotain pahan makuista? heiluttelee päätään, lipoo huuliaan ja irvistelee.

.. se kerjää ruokaa? kuopii ja hörisee matalasti. Välillä hamuaa taskuja tai tekee sille opetettuja temppuja.

.. se lastataan? Ihmisen päästyä koppiin, poikittaa ja tulee lopulta sillan sivulta sisälle. Flink on laitakammoinen, joten sitä kuljetetaan yksin joko 2 hevosen kopissa väliseinä levitettynä tai yhden hevosen kopissa.


Mitä hevoseni tekee juuri nyt? Mussuttelee tallissa iltaruokia.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Videon editointia.

Flinkki tullaan alkuviikosta kengittämään ja sitten aletaankin palailemaan pikkuhiljaa treenailun pariin. Sain viikko sitten valmiiksi alla olevan videon, joka näkyy myös Youtuben puolella julkisesti. Ajattelin julkaista sen täällä bloginkin puolella, kun täällä on viime aikoina ollut vähän hiljaisempaa.



Monien epäonnistumisien ohella ollaan kuitenkin koettu enemmän positiivisiä asioita !


tiistai 8. heinäkuuta 2014

Toivonkipinä.



viime päivinä oon syönyt hyvin, lenkkeillyt ja juhlinut ihan liikaa! 

Riparin aikana ja sen jälkeen F:n liikunta on ollut aika kevyttä, taluttelua ja kevyttä maastoilua.

Eilen harjatessa syttyi pieni toivonkipinä, kun harjatessani kumisualla huomasin selässä olevan sarkoidin lähteneen harjauksen myötä. Saijan tuoma rasva oli tehnyt tehtävänsä ja sarkoidi on nyt ihonmyötäinen, eikä se aiheuta nyt niin paljon päänvaivaa. Vaikka sarkoidi oli madaltunut, en vielä uskaltanut ottaa satulaa käyttöön.



Lähdettiin ilosesti reippaalle maastoreissulle. Heti ensimmäisissä raveissa huomasin, että F:llä on paljon energiaa mutta se sai vaan suupielet nousemaan yhä korkeemmalle. Laukatessa F vetäs pään alas ja jatko laukkaamista niin, mutta kun se huomas etten tullukkaan alas niin se nosti pään ja jatko matkaa. Käännyttiin pienelle metsälammelle, jossa käytiin sitten kahlailemassa. Kuuman päivän jälkeen hevonen tuntu nauttivan vedestä aivan mielettömästi ja olin niin onnellinen siinä vaiheessa, etten voinut kun nauraa.

Kotimatkalla nauru loppu lyhyeen...
viimesen laukan nostaminen oli multa pieni virhe.

Halusin ottaa vielä pellolla yhden lyhyen laukkapätkän, kun päästiin pellolle nostin laukan ja kaikki oli vielä hyvin. Muutaman askeleen jälkeen F köyräs ja veti pään alas - jolloin menetin ohjat  -  jonka jälkeen liikkuminen muistutti enemmän aropupuilua, kun laukkaamista. Hevonen siis kirjaimellisesti pomppi tasajalkaa eteenpäin -  innokuudesta ja tais siinä samalla olla vähän pilkettä silmäkulmassa. Pomppujen aikana pompin itse tahtomattani eteenpäin, siinä vaiheessa tajusin että tässä ei käy hyvin. Flink kuitenkin nosti päänsä, mutta samassa pompussa pomppasin sen kaulalle, jonka huomatessaan  veti pään vauhdilla alas ja lensin suoraan naamalleni pellon pohjalle...


Noustessa yläselkää sekä niskoja särki, nenästä ja alahuulesta vuoti verta sekä suussa maistu multa ja veri. Flink seisoi vieressä viattoman näkösenä ja ihmetteli miten olin siihen ilmestynyt. Onneksi kotiin ei ollut pitkä matka niin se taittu nopeesti jalan. Tallille päästyä heitin hevosen nopeesti karsinaan ja hain pakkasesta ittelleni jtn kylmää, tässä tapauksessa puolukkapussin ja länttäsin naamaan. Kylmästä huolimatta alahuuli ja leuka turpos vähän, mutta onneks turvotus laski yön aikana. Tajusin myös, että kypärä taitaa olla entinen.


Eilen poikkeuksellisesti ratsastaessa käytin laseja, jotka kävin etsimässä tänään. Kuten ajattelin saan sanoo hyvästit niille. Tällä hetkellä tein pikakorjauksen niihin - sähköteipillä, koska ei löytynyt muuta. Jos tästä oppineena hankkisin ittelleni piilarit. Positiivinen asia tässä on se, että mun on ollut tarkotuskin hankki uudet lasit, joten tää ei ollut niin kova menetys.

Tulin niin häijysti alas, että olis voinut käydä pahemminkin. Kypärän lippa ja kypärä muutenkin pelasti mut pahimmalta turmelulta. Joten muistakaa käyttää kypärää !


Mutta nyt uskallan jo elätellä toiveita siitä, että päästäänkin vielä ratsastamaan säännöllisemmin, jos vain sarkoidi pysyy ihonmyötäisenä. 

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Ristiriitaisia tunteita.

T ö i t ä ,   v i i k k o   i s o s e n a ,   h u o l i   r a k k a a s t a   e l ä i m e s t ä
-   t i i v i s t e t t y n ä   v i i m e s e t   2   v i i k k o a.



Ennen juhannusta ja juhannuksena olin töissä. Töiden ohella hoidin F:n ja koitin saada pakattua tulevaa leiriä varten. Siinä vaiheessa mulla ei ollut aikaa, kiinnostusta eikä voimia tulla kirjottamaan tänne. Nyt voin viimein istua koneen ääreen ja kirjoittaa - vaikka kello näyttääkin jo puolta yötä ja työt kutsuvat huomennakin. 

Näin alkuun voisin mainita siitä, että toivekuvapostaus on venynyt tuhottoman paljon ja joudun myöntämään, etten ole kerinnyt ottamaan edes kaikkia siihen postaukseen tulevia kuvia saatika muokkaamaan niitä. Sen tekemiseen tarvitsen sen pienen kipinän, että voin alkaa sitä kokoamaan. 

Viime viikko, isosena oli jotain mahtavaa. Takana on viikko, johon mahtui jos jonkinlaisia tunnetiloja. Opin paljon uutta itsestäni ja muista, tutustuin uusiin ihmisiin ja kasvoin ihmisenä. Oli hienoa päästä tekemään jonkun leiristä yhtä mieleenpainuva ja tapahtumarikas, kuin mitä oma oli muutama vuosi sitten. Kiitos jokaiselle mukana olleelle  


M u t t a   k e n e n k ä ä n   el ä m ä   e i   o l e   t ä y d e l l i s t ä .   

Jo ennen leirille lähtöä, viikko aikasemmin olin huomannut F:n selässä karvattoman kohdan. Ajattelin, että se oli ilmestynyt toisesta satulasta, joka ei enää istunut niin hyvin F:n saatua lisää lihasta. Satula vaihdettiin ja liikutusta jatkettiin normaalisti, mutta F:n ratsastettavuus ei parantunut. Muutamaa päivää ennen kuin lähdin leirille F tuntui älyttömän hyvältä, rennolta ja liikkui omalla moottorilla. 

Mun ollessa leireillä Flink vietti lomaviikon iskän hoidossa. Leiriltä palattuani vastassa oli hellyydenkipeä ja rentoutunut hevonen, jonka mielestä sen olis kuulunut päästä mun syliin, kirjaimellisesti. Harjaillessa kiinnitin huomiota karvattomaan kohtaan, johon oli tullut möykky. Siinä vaiheessa tiesin jo mikä siihen oli ilmestynyt, mutta laitoin kuitenkin S:lle kuvan siitä. F:n selkään oli ilmestynyt sarkoidi - Sarkoidi on hevosen tavallisin kasvain. Syytä sarkoideihin ei tiedetä, mutta taustalla epäillään olevan perinnöllinen alttius ja lisäksi yhteys naudan papilloomavirukseen. - eli vanha satula ei ollut syypää karvojen lähtöön. F:llä on ennestään sarkoideja, mutta niiden sijainti ei ole aiheuttanut haittaa, nyt nykyinen sarkoidi estää satulan käytön ja sarkoidin takia F on ollut haastavempi ratsastaa. Ilman satulaa mentäessä F on ollut oma ittensä. 

Sarkoidin lisäksi on myös toinen mieltä painava asia liittyen F:n, josta kerron myöhemmin, sitten kun itse tiedän asiasta enemmän.