Hevoset-messut 2015 | lauantai 19.4

Tämän postauksen kirjoittaminen ja viimeistely on venynyt luvattoman kauan... Editointiohjelma on pidemmän aikaan pistänyt erikoisempien videoiden teossa enemmän tai vähemmän hantti, jonka takia postauksen julkaisu on venynyt.

Kun pahin hevosmessupostaus vyöry on mennyt ohi, niin ehkä joku jaksaa kurkata tämän postauksen läpi.

Eli myös tänä vuonna päädyin jo lähes tulkoon perinteeksi muodostuneille Hevosmessuille, monen muun bloggaajan tavoin. Itse olin messuilla vain lauantai päivän ja se riitti kyllä hyvin. Messuille lähdin oman ja naapuri seuran yhteisessä kyydissä klo: 07:30 ja perillä oltiin 10 aikoihin. Olin ohjelmaan perehtynyt jonkin verran ja nähtäviksi näytöksiksi valikoituivat: maastoesteklinikka ja estekisat. Tarkoitus oli osallistua myös avajaistilaisuuteen ja satulan sovitus näytökseen, mutta toinen näistä meni sivusuun, kun unohduin kiertelemään kojuja ja avajaistilaisuutta en löytäny E-hallista.

Olin messuilla mukana blogipassilla..

... ja en voi muuta sanoa, kun että minusta on hienoa, että bloggaajille tarjotaan tälläinen mahdollisuus. Toivottavasti kaikki blogipassilla messuilla olijat ovat osanneet käyttää passia oikein, että myös tulevina vuosina bloggaajille olisi tarjolla tälläinen mahdollisuus. Tälläisen yhteistyön jälkeen kirjoittaa mielellään postauksen Hevosmessuista.

Messuilla etsin käsiini myös Hemprefinen ständin, jossa vietin suhteellisen paljon aikaa vaihtaen yrittäjien kanssa muutaman sanan ja ottaen muutavan kuvan, isäni tekemää lehtijuttua varten. Koska meillä on aikaisempaa kokemusta hamppukuivikeestä niin mietin postauksen kirjoittamista kyseisestä aiheesta.

Olisiko täällä innokkaita lukijoita, jos kertoisin oman mielipiteeni?

Kaikin puolin messut olivat tänäkin vuonna todella kivat, toki eivät ehkä yltäneet viime vuotisten messujen tasolle. Messuilla en törmännyt huippuhyviin tarjouksiin, enkä katsomossa saanut samanlaista tunne-elämystä, kuin viime vuonna. Plussana viime vuodesta oli laajennettu katsomo! Näillä näkymin olen menossa messuille myös ensi vuonna. Messuilta mukaan tarttui vain sininen huopa, joka vilahti edellisessä postauksessa. 



Esteitä | + pieni hammasongelma

Hyppykertojen väli oli jälleen venynyt turhan pitkäksi, ja nyt vihdoin päästiin hyppäämään. Matkalla kentälle Flink vaikutti energiseltä ja kyttäilikin kaikkea sellaista mitä normaalisti tuskin edes huomaa. Kentälle päästyä oli Flinkin ylimääräinen energia jo aika hyvin purettu ja jäljelle jäi perus reipas hevonen. Laukassa sain pyytää paljon normaalia enemmän eteenpäin, koska ei sisältänyt haluttua tarmokkuutta. Kenttä oli hieman epätasainen ja raskas, joten uskaltaisin väittää, että kentän pohjalla oli osa syynsä siinä, miksi jouduin pyytämään hevosta enemmän eteenpäin. Eiköhän kenttä lanaamisen myötä muutu taas paremmaksi! 

Alkuun tulin pääty-ympyrällä pystyä ja sain kyllä todeta aika pian, ettei se ollut tauon jälkeen ehkä paras mahdollinen ratsastustie. Muutamissa ensimmäisissä hypyissä ohjat valuivat käsistä ja unohdin valmistella tiet huolellisesti, jolloin suoritus esteelle jäi vähän viime tippaan. F kuitenkin hyppäsi kuuliaisesti yli. Pienen skarppauksen jälkeen saatiin muutamat ihan ok:t hypyt ympyrällä olevalle pystylle.

Se vaati ratsastajaa olemaan huolellisempi

Pääty pystyn jälkeen, tultiin linjaa. Muutamat linjan hypyistä lähti sen verran kaukaa, etten osannut varautua niihin, koska odotin vielä yhtä askelta. Tällöin jäin hypyssä jälkeen ja Flink kiskas ohjat itelleen. Kuitenkin kun paikat rupes löytymään paremmin ja opin ennakoimaan paremmin, hypyt onnistu luonnollisesti paremmin. Tämän jälkeen tulin vielä okserin yksittäisenä muutaman kerran. Kun hypyt siihen onnistuivat lisäsin siihen vielä pitkällä sivulla olevan pystyn.

taidonnäyte. 

Postauksen kuvista ja videosta kiitos Evelle!

Eilen Flink oli extempore raspauksessa, kun lähitallille oli vapautunut yks raspausaika. Itse en koulun takia ennättänyt Flinkkiä sinne viemään mutta kaveri ja Flinkin omistaja onneks saivat hoidettua sen! Iso kiitos!

 Nyt täytyy huokaista helpotuksesta, että raspaus oli nyt eikä kuukauden päästä niin kuin oli vähän puhetta, Flinkin hampaat oli hyvät, mutta alaetuhampaat olivat todella kuluneet. Ehkä jo kuukauden päästä alahampaat olis voinut olla jo niin kuluneet, että F olis ruvennu reagoimaan hampaista aiheutuvaan kipuun.. Tästä syystä kuolaimet jäävät tästä lähtien hyllylle ja tilalle hankitaan kuolaimettomat tai hackamoret, sekä hätävaraks hankitaan synteettinen kuolain. Keskustelin Flinkin omistajan kanssa asiasta, niin kävi ilmi, ettei synteettistä kuolainta voi pysyvään käyttöön hankkia koska F tuhoaa sellaset kuolaimet aika reippaasti. 

Flink | vuosipäivä

Tuntuu epätodelliselta ajatella, että Flink on ollut meillä jo pian vuoden. Vuoteen on mahtunut niin paljon kaikkea ja niin monenlaisia tunteita surusta, ärräpäihin ja nauruun. Mutta kertaakaan en ole katunut sitä, että otin Flinkin ylläpitoon.

Kun Flink saapui meille 22.5.2014, muistan taluttaneeni hevosta ensimmäistä kertaa kotona hieman ristiriitaisten tunteiden kanssa. Tammi-maaliskuussa (2014) Flink ei vielä ollut meillä, mutta olin kuitenkin alkanut ratsastamaan Flinkillä enemmän. Tuo oli sellaista aikaa jolloin teki mieli iskeä hanskat tiskiin lopullisesti. Mistään ei tullut mitään ja löysin itseni useammin kuin kerran maankamaralta. Luottamus hevosta kohtaan valui kuin sormien välistä, ensimmäistä kertaa koko hevostaipaleeni aikana oikeasti pelkäsin tippumista ja olin myös todella turhautunut jatkuvaan tippumiseen. Lopulta päädyin tilanteeseen, jossa jokainen pienempi pukki, köyry, pystyyn hyppääminen, sivupotku tms. sai palan nousemaan kurkkuun ja halun vain pysäyttää "hullu hevonen" ja hypätä selästä alas.

Takaraivossa kummitteli pelko, mutta en silti halunnut olla luovuttaja.

Vaikka pelko kummittelikin takaraivossa, tahto jatkaa ja oppia oli sitä suurempi. Mielessä kummitteli myös se, että tiesin, että ratsastaessa voisi käydä myös huonosti. Silti löysin jostain tahtoa ja halua nousta uudestaan ja uudestaan tuon hevosen selkään. Kukaan ei koskaan pakottanut!

Kun luottamus oli karissut viimeistä pisaraa myöten pois, alkoi sen uudelleen kokoaminen pienistä asioista. En pelännyt hoitaessa, mutta selkään noustessa jännityin ja mietin kuinkakohan monta kertaa tulen tänään tippumaan. Alkuun ratsastin liinassa käynnissä ja ravissa. Kun aloin ratsastamaan Flinkillä jälleen itsenäisesti menin vain käyntiä, jonka lisäksi otin myös todella lyhyitä ravipätkiä.  Jopa se kun Flink lähti "hypähtäen" reippaaseen raviin  sai mun kropan valmistautumaan tippumiseen sekä sai mut hidastamaan vauhdin käyntiin mahdollisimman nopeasti. Jos Flink jäi kyttäämään jotakin, annoin anteeksi ja istuin selässä aivan hiljaa, enkä tehnyt mitään, koska en halunnut Flinkin tekevän mitään tyhmää. Kun viimein uskalsin pyytää sitä jälleen liikkumaan niin vain kerran se kokeili, että onko pakko. Aivan kun olisi koittanut pelotella mua.

Pikkuhiljaa lisäsin ravipätkien pituuksia ja pukit yms jäivät vähemmälle. Ensimmäisellä laukkakerralla luottamuksen karisemisen jälkeen S laittoi muistaakseni pyynnöstä Flinkille piuhat. Menin ilman liinaa ja Flink toimi ihan hyvin käynnissä ja ravissa. Aluksi laukassa se toimi hyvin, mutta lopulta alkoi kuitenkin riehumaan ja halusin vain tulla selästä alas. Tulin alas ja S juoksutti Flinkkiä muutaman kierroksen liinassa, jonka jälkeen hyppäsin uudestaan selkään ja muutaman raviympyrän jälkeen otin laukkaa liinassa. Pieniä pään heilutteluja lukuunottamatta laukka sujui ihan hyvin.

Kevät jatkui luottamusta kasvatellen ja startattiin kolmissa kisoissa, joissa pärjättiin vaihtelevalla menestyksellä. Vaikka täydellistä luottamusta meille ei kevään aikana ollut vielä kasvanut, halusin Flinkin meille ylläpitoon ja halusin oppia tuntemaan sen paremmin ja kasvattaa meidän välistä luottamusta.

Alun perin Flinkin tuli olla meillä vain n. 3kk, mutta tässä sitä ollaan vielä vuodenkin jälkeen yhdessä, molemmat yhtenä kappaleena.

Videosta haluan sanoa sen verran, että videon tekstit on tarkoin mietittu ja materiaali on menneeltä vuodelta. Lisäksi Vegas teki muutamat omat välähdykset tuonne väliin, mutta koneen vedellessä muutenkin viimeisiään, en jaksanut enää muokata uudestaan videota, jonka kanssa on muutenkin ollut lieviä ongelmia.

Hevosmessuista on tulossa postausta, kunhan ennätän vain saada sen valmiiksi!

Jätäthän kommentin ja kerrot mielipiteesi tästä postauksesta, kiitos!

myday | kuvina

Heräsin puol 9 aikoihin kun aurinko paistoi iloisesti mun huoneeseen. En nousut kuitenkaan heti vaan jäin loikoilemaan vielä joksikin aikaa sänkyyn niin kuin vapaapäivinä on tapana. Iskä oli käynyt ruokkimassa Flinkin ja vienyt sen ulos jo aikaisemmin, joten mun ei tarvinnut kiirehtiä sen takia sängystä ylös. 

  (molemmat kuvat ovat viikontakaisia, koska unohdin kuvata aamupalan ja koiranulkoiluttamisen )

Kun vihdoin sain itseni ylös sängystä menin tekemään aamupalaa, samalla selailin puhelimella sosiaalisen median uudelleen läpi, siinä toivossa että 5min aikana, joku olisi lisännyt uuden instagramiin tai päivittänyt tilanssa facebookissa. Aamupalan jälkeen menin herättelemään aamu-unisen Siirin, jonka kanssa lähdettiinkin herättelyn jälkeen lenkille. Siiri ei oo kyllä koskaan parhaimmillaan aamulenkeillä...

Lenkkeilyn jälkeen n. 9:45 aloin väsäilemään banneria Evelle. Sen kanssa vierähtikin pieni tovi ja joskus 12:00 jälkeen sain viimein viimeisteltyä ja lähetettyä sen. Bannerin valmistumisen jälkeen jäin vielä selailemaan eri blogeja ja muokkailin parit kuvat. 

Kun olin kokenut istuvani koneella tarpeeksi, kävin keittiössä tiirailemassa näkyiskö mahdollisia trulleja missään ja harmikseni jouduin pettymään. Naapurissa asuvat lapset taitaa olla jo liian isoja muuntautumaan noidiksi tms. Käväisin nopeasti pihalla napsimassa itselle muutamat pajunkissat ja rupesin koristelemaan muutaman niistä. Mitä pääsiäinen olis ilman trulleja? - Siiri joutui jälleen mun mannekiiniksi ja pääsi esittämään trullia parhaansa mukaan. 

Syödessäni ruoan kävin samalla aikaisemmat kuvat läpi ja karsin niistä huonot pois. Jonka jälkeen muokkasin parhaimpia otoksia. Kun sain syötyä ja muokattua haluamani kuvat käväisin jälleen pihalla; tällä kertaa käväisin etsimässä varastosta meidän lumilaudat ja muut laskettelukamppeet, seuraavan päivän himos-reissua varten. Olisin halunnut lähteä ratsastamaan, mutta kouluvelvollisuudet kutsuivat ja avasin tallin oven sijaan filosofian kirjan, edessä häämöttävän koeviikon takia. Talliin lähdin vasta 7 jälkeen ja olin sisällä 9 aikoihin. 

   

 " Voisiks pistää vauhtia niihin iltasapuskohin, ennenkö tuun täältäkin ylitte? " 

Tallin jälkeen söin iltapalaa. Oon pahasti koukussa vampyyri päiväkirjoihin, joten ei tule yllätyksenä, että katsoin kolme jaksoa netflixistä, ennenkö menin nukkumaan. 

Tällänen rentopäivä. Toivottavasti teilläkin on ollu rentoja vapaapäiviä!