Kaikki ei aina mene niin kuin on suunnitellut...

Torstai-illalla iskä heitti mut Ellille. Elli&Ellin sisko oli hakenut jo kamun, mutta Siru ei normaaliin tapaansa ollut antanut itseänsä kiinni, eihän siinä sitten muu auttanu ku lähtee saalistamaan sitä laitumelta. Ellin kanssa koitettiin jalan saada sitä kiinni,  kun S koitti kamun kanssa ratsastaa sitä kiinni. Melkein tunti siinä taidettiin yrittää saada neitiä kiinni, kunnes lopulta juoksi vanhaan navettaan ja siellä ei ollut enää mitään ongelmaa, vaan anto itsensä kiinni.

Matka meni ihan hyvin, kerran Siru meinas kääntyä, mut muute meni kyl ihan nätisti. Elli siis tuli myöhemmin äitinsä kyydillä meille ja toi samalla heppojen kamoja, ku sen jalka ei oo tällä hetkellä ratsastuskunnossa, joten S ratsasti Kamun kun menin ite Sirulla. Kotona hepat oli ihan rauhassa, ehkä vähän ihmetteli että mikäs paikka tää on, mut ei kamalasti. Siirin mielestä hepat oli aivan kamalia, varsinkin sillon, ku sellane otus viel melkeen tökkäsee.. !

Perjantaina en mennyt ratsastelemaan hevosilla, koska ne oli kuitenkin vasta toista päivää meillä. Illalla, joskus puol kuuden aikoihin ajattelin kuitenkin mennä taluttelemaan heppoja ja ku oli niin lämmin niin meinasin käydä lammella kahluuttamas. Tarkoitus oli ottaa Siru eka, mutta koska se ei antanu itteensä kiinni, otin kamun ja kun olin lähdössä tarhasta ponin kanssa niin yhtäkkiä Siru tulee sieltä ja jyrää kamun ja tolpan välistä pihalle, menee laitumen portille ( joka oli valitettavasti kiinni ) ja siitä lähtee sitten naapurin viljelemälle pellolle kotia kohti, sellasta ravia että huh !

Ei siinä kissaa ehtiny sanoo, ku istuin jo kamun selässä ilman kypärää ja niin että kamullakin oli vain riimu&riimunnaru, siinä vaiheessa kerkisin vaan miettimään että onneks ollaan aikasemmin ratsastettu joskus pelkällä riimulla ja tiesin hyvin et poni toimii kyllä niinkin ! Siinä kun lähdin Sirun perään nii soitin iskälle samalla, joka oli mun onneks tulossa justiin kotia. Kaks tai kolme tuntia taidettiin Sirua ettiä. Ei kyllä hevosella ollu ihan reitti muistissa, koska lähti eka isompaa tietä päin, mutta iskä kerkis vastaan ja sitten lähti yhdestä tienhaarasta väärään suuntaan ja metsän kautta oli osannut oikeelle tielle ja juossut kotiin. Tuli ihan sellanen tunne että koko kylä olis ettiny meiltä karannutta hevosta...

Kieltämättä siinä vaiheessa kun näin sirun olevan irti pellolla iski kauhee paniikki ! Tiesin että Siru ei kauheen helposti anna itteensä kiinni.

Siru jäi kotiin yöksi, eikä sitä enää lähdetty ratsastamaan meille.

kamu pääs talliin

Lauantai päivä jolloin mun oli tarkotus ratsastaa Kamu kotiin. Mutta yo-juhlien takia en kerinnyt ratsastamaan sitä Ellille. Porukat ei oikeen enää lämmennyt sille että Siru olis tullu vielä meille. Ne ei halua että Siru karkaa uudestaan... Ne ei halua että mulle sattuu jotain sen kanssa. Joten aikuset oli päätyny siihen tulokseen että Kamukin ratsastetaan takasin ja kamat tuodaan myös.  Kun kuulin että mun pitää ratsastaa kamu takasi muhun iski kauhee epätoivo, että tää kesä ei tuu olemaan mikään paras, vaan se on ihan kauhee...

Hääräsin kamun kanssa heti aamusta paljon, harjailin sitä ja oleilin sen kanssa laitumella ja kävin kahluuttamassa lammella. Ja illalla kun tulin kotiin kymmenen maissa, lähdin vielä maastoon ratsastaa. Tuo poni on kyllä aivan luottoheppa !

Sunnuntai ihan tuskaa... Tiesin jo aamulla, kun menin talliin, että illalla mun ei tarvii tulla ruokkimaan tätä ponia enää vaan se on sen vanhassa karsinassa reilu 10km päässä.
Kuvailin, hengailin ja rapsuttelin koko aamupäivän. Viimein pakkasin kamat ja hain ponin ja laitoin ratsastuskuntoon. Koska oli kova hellepäivä koitettiin iskän kanssa saada sitä vielä juomaan ennen kuin lähdettiin ja laitettiin vesisankoon omena ja aluks se jaksokin innostua siitä, mutta se oli kuitenkin ponin mielestä tosi tylsä juttu. Matka meni hyvin, nautin vaan ihan täysillä !

 

Illalla olin ihan maassa.. Mutta nyt näkyy jo "valoa tunnelin päässä ", Sain luvan laittaa ilmotuksen nettiin ja alkaa etsimään uutta ylläpitoheppaa ja vielä kaiken kukkuraks Kamu saattaakin tulla meille vielä takasin, sitä ennen koitan ettiä sille kaveria :)

Tänään siistin Siiriä, niin jalan viereen käveli kamalan iso siili, jessus mä säikähin ! :D
Siiri oli ihan fiiliksissä ja se kyl on semmonen siili koira ettei mitään rajaa aina löytää kaikki meillä päin laahustavat siilit ! Nii mihin noi aussit onkaan jalostettu ? 

" kuka&mikä sää oot ja mitä sä tääl teet ? "

"Hei kaverit, mä löysin Siilin, se on vähä niinku Siiri ! hei kai sä tajusit, siili Siiri siili Siiri ! "

Pisteet sille joka jakso lukea koko postauksen !
Tarkotus oli kirjoittaa Torstaina, mutta siinä oli sitten kaikkee niin se sitten vähän jäi :S

Loppuun vielä vähän mainontaa: Anna järjestää blogissansa arvonnan, jossa palkintona ihanan kesäiset lami-cellin kannukset > käy osallistumassa, arvontaan pääset TÄSTÄ :)