Kun hymyn kaari hupun alta paljastuu.

Viime perjantaina lähdin kentälle muutaman kaverin saattelemana. Myös S tuli kentälle koutsaamaan. Kun Flinkin kanssa ennätettiin kentälle, siellä oli kunnon talkoot menossa ja esteet oli vähän normaalia erikoisempia; pressueste, sianselkä ja jätesäkkieste.

Matka kentälle meni taas hyvin ja F oli jo matkalla tosi rennon olonen. Kentällä maalasin vähän piruja seinille ja olin n. 95% varma, että tuun tippumaan. Mutta ei, koko ratsastuksen ajan pysyin selässä sekä heppa oli rento ja kiva hypätä. Positiivinen yllätys !

Tulin esteitä alkuun yksitellen ja sen jälkeen tuli muutamat esteet peräkkäin. Kentällä oli 4 estettä, joille kaikille otettiin yks kielto. Jokakerta kun olin tulossa ensimmäistä kertaa jollekin kentällä olevista esteistä unohdin ratsastaa ja oletin että F menis yöks, mutta se ei hypännyt koska kuski ei ollut mukana ja se "kyttäs" esteitä. Flink ei siis koskaan oikeestaan kyttää/pelkää esteitä paitsi pressuestettä, sen kyttäily on enemmän yks tapa testata kuskia.

 Ensimmäisten hyppyjen jälkeen Flink koitti kauheesti ennakoida mitä esteitä mennään ja koska laukataan. Hyvien hyppyjen sekaan mahtui myös monta epämääräistä hyppyä joista kaikki tais olla kuskin vikoja.

Kentältä kotiin päin lähti tyytyväinen kuski ja hevonen. 

Nää estetreenit jäi todennäköisesti meidän viimeksiksi, tähän oli hyvä päättää.