Esteratsastusta | tauolta palailua

Blogissa on tapahtunut ulkoasu muutos ja täytyy sanoa, että tykästyin Oonan tekemään banneriin aivan älyttömästi, se on just eikä melkein sen näköinen kun mitä uudelta bannerilta halusin! 

Ajattelin, että jätän tauon jälkeiset perinteiset valitus-sepustukset välistä ja hyppään suoraan asiaan. Pitkästä aikaa sain kaverin ja kuvaajan mukaan kentän laidalle ja Flinkin kyytiin, kun Vilma sai järkättyä itsellensä kyydin meille. Vilman näkemisestä sekä myös kentällä olemisesta oli kulunut taas jokunen tovi, mutta nyt tuli tätäkin asiaa hieman paikkailtua. Suuntana oli siis kenttä ja esteet. 

Vilma ratsasti alkuun ja samalla verrytteli Flinkin, joten kun itse nousin selkään sain pienen tuntuman haun jälkeen alkaa heti hyppäämään. Flink oli energinen ja jos pidin liikaa vastaan, enkä antanut sen mennä niin aikalailla välittömästi F protestoi asiaa pienellä köyryllä/takapään pukkaamisella.

 

Toisena asiana, joka toi vähän haastetta hyppäämiseen, oli se että Flinkki ei malttanut pitää päätä ylhäällä ja sain välillä pelätä, että se kompastuu vielä ison päänsä kanssa ennen estettä, kun en saanut sitä ylös. Kuitenkin kompastuminen jäi vaan oman mielikuvituksen tuotteeksi, eikä niin todellisuudessa käynyt, muutama juuree tullut tai muuten epäonnistunut hyppy kyllä johtui ehkä välillä vähän etupainoisuudesta. Alkuun tulin jonkinlaista tehtävää, mutta loppussa halusin vielä tulla muutaman kerran trippelin. 

Muutamien päivien aikana ratsastus on ollut pientä pakko pullaa, eikä se oo tuonut sitä aikasempaa hyvänmielen tunnetta, mutta tämän päivän onnistumisten myötä ratsastus tuntuu taas mukavemmalta asialta. Pitäis vain koittaa pitää ratsastus mahdollisimman monipuolisena niin sekä kuski, että hevonen olisivat tyytyväisiä!  

Miten meni niinku noin omasta mielestä? 

 Nyt on takataskussa muutamia postaus-ideoita, niin eiköhän tääkin blogi ala palailemaan aktiivisten blogien joukkoon. Vaikka vajaa kuukauden tauko, ei loppupeleissä hirmu pitkä ole, niin silti se on aiheuttanut hieman harmaita hiuksia, koska innostusta olisi, mutta kuvat / videot puuttuvat. 

Ostos | hackamoret

Viime viikolla postiin kolahti meidänkin paketti, jossa oli siis tilatut hackamoret. Koska raspauksessa kävi ilmi, että Flinkin alaetuhampaat on tosi kuluneet, niin kuolaimet jätettiin kokonaan pois ja niiden tilalle tilattiin hackamoret. 

Flinkillä on käytetty aikasemmin hackamoreja, mutta niiden käyttö lopettettiin hackamorien huonon "maineen" takia. Itse en muistaakseni ole Flinkillä koskaan mennyt hackamoreilla, mutta joskus pienempänä olin mennyt muutaman kerran hackamoreilla. Lauantaina päästiin ekan kerran kokeilemaan niitä ja menin rennosti maastossa. Flink oli vähän omituisen olonen, mutta liikkui kuitenkin puhtaasti ja reippaasti. Ajattelin, että ehkä kyseessä on vaan huono päivä. 

Lauantai-iltana juttelin kaverini kanssa facebookissa ja kysäisin ohimennen ratsastustehtävä ideoita seuraavalle päivälle, jolloin ajattelin mennä kentälle ja laittaa hevosen lisäksi myös itseni likoon. Päätin etten luovuta kun ei heti onnistu tai en lopeta kun hevonen on ihan OK. Sunnuntaina kuitenkin suunnitelmat muuttuivat. En lähtenyt kentälle vaan päätin ratsastaa pellolla. Kyseisellä pellolla, ei oltu aikasemmin Flinkin kanssa oltu. 

Ratsastaessa Flink ei reagoinut pohkeisiin, vilkuili kokoajan ympärilleen eikä keskittynyt täysillä. Heinän seassa vilistävä päästäinen aiheutti hämmennystä ja jännitystä, eikä hieman tuulinen sääkään paljon tilannetta parantanut. Käynnissä ja ravissa tuntui etten päässyt vaikuttamaan hevoseen yhtään ja se vain meni sieltä mistä huvitti. Nostin jalustimet kaulalle. Flink alkoi toimia tämän jälkeen pätkittäin paremmin, kun pääsin vaikuttamaan hevoseen paremmin istuessani oikeasti kyydissä. Oikeaan kierrokseen verraten vasen kierros oli parempi ja sinne sain jopa muutaman ihan kiitettävän ravipätkän. Laukka oli hirveää. Vaivalla sain nostettua sen ja noston jälkeen mulla ei ollut kunnon kontrollia enää hevoseen. Pää katosi välillä jalkojen väliin ja takapää keveni. Laukassa oli vain kaksi vaihetta: ravia tai täysiä. 

taisin valittaa kipeitä selkälihaksia...  

Tunsin oloni niin turhautuneeksi, väsyneeksi ja epätoivoiseksi. Totesin itselleni, etten osaa enää ratsastaa ja olisi parempi palata takaisin ratsastustunneille.

Ratsastus ei oo meidän osalta koskaan mennyt noin huonosti. Flink ei oo koskaan tuntunu siltä, että se oikeasti juoksisi alta pois tai ettei se ymmärtäisi mitään apuja. Hackamore ei toimi niinkuin kuolain. Sen aiheuttama paine kohdistuu nenäluuhun, ei suuhun niin kuin kuolaimissa. Ratsastuksen aikana mietin tätä ja tajusin kuinka paljon oikeasti ratsastan ohjalla ja kuinka paljon tarvitsen sitä. 

Mun on opittava ratsastamaan enemmän istunnalla.

Seuraavaksi päiväksi käskin Saijan koutsaamaan mua kentälle. Edellisillan pienen keskustelun jälkeen, oltiin tultu siihen tulokseen, ettei F luota vielä oikein hackamoreen ja oli juossut sitä pakoon ihmetellen, sitä mikä sillä oli päässä. Riimussa ja hackamoressa on kuitenkin tosi suuri ero ja Flinkillä oli viimeisten kahden viikon aikana ratsastettu pelkästään humputtelu maastoja riimulla ja yks kaks se joutuu töihin ihan outojen päävehkeiden kanssa. Eikä mulle tullu ees mieleenkään, että kuolaimista hackamoreen siirtyminen olis voinu olla noin iso juttu hevoselle... 

könökönö + rento jalka ja silleen... 

Sunnuntaina Saija ratsasti alkuun Flinkillä, jonka jälkeen anto mulle vinkkiä, että miten mikäkin juttu kannattaa tehdä. Mentiin kaikki askellajit läpi tehden ihan perusjuttuja, lisäks otettiin muutamia laukanvaihtojakin. Edellispäivän epätoivo haihtu kun tuhka tuuleen, kun tajusin, että mun alla on kuin eri hevonen, kuin mitä edellisenä päivänä. Olin ilonen kun huomasin, Saijan antamilla neuvoilla Flink alko toimia kokoajan paremmin! Vaikka Flink keskitty välillä turhan paljon hienona olemiseen ja jäi ravissa jonkunlaiseen flow-tilaan eikä meinannut nostaa laukkaa, niin täytyy sanoo, että Flink ei varmaan koskaan aikasemmin oo mennyt hyvin! 

Kahden päivän aikana näin Flinkistä kaks ääripäätä.
 

Riimulla | esteitä

Koska suitsitilaus ei ole vielä saapunut perille, niin viimeisen viikon ratsastukset on koostunut pääasiassa maastossa höntsäilystä, koska riimulla on hieman turhauttava yrittää mitään vakavamielisempää Flinkin pälyillessä kokoajan muulle. Flink myös tuntuu ottavan rennon höntsäily fiiliksen, kun suitsien sijaan ratsastus tapahtuukin riimulla. Mutta viikonloppuna höntsäily jätettiin päiväksi tauolle ja lähdettiin kentälle hyppäämään. Myös Flinkin omistaja tuli kentälle ja suunnittelikin meille tehtävän.

 

"Flinkin ravi tuntu eilen muuten vähän omituiselta..." 

F on viime päivinä ollut rento ja energinen! Innokkuuden ja pienen kettuilun on voinut huomata kevyestä takapäästä ja hevosen pään totaalisesta katoamisesta jalkojen väliin. Hyppypäivää edeltävänä päivänä kiinnitin erityisesti huomiota Flinkin raviin, joka tuntu jollain tapaa erilaiselta kun normaalisti. Selästä päin koitin ravia tiirailla ja vielä ratsastuksen jälkeenkin tutkin jalat huolella sekä juoksin F:n rinnalla, mitään normaalista poikkeavaa en kuitenkaan havainnut. Hyppypäivänä tuli sitten puheeksi epätavallinen ravi. Kävellessäni ja hieman ravaillessani tallilta kentälle tajusin, että miksi ravi tuntuu erilaiselta kuin yleensä:

Flink ravaa ilman suitsia niin lunkisti ja rennosti, kuin tietäen ettei tarvitse tänään paiskia sen ihmeellisemmin töitä. 

Vaikka viikon verran F:llä on jo menty pelkällä riimulla, vasta viikkoa myöhemmin koin tämän ahaa-elämyksen. Olen maastoillessa mennyt paljon enemmän nyt ilman satulaa, eikä silloin F ole niin rento. Lisäksi viimeisen viikon aikana Flinkin omistaja on käynyt useamman kerran liikuttelemassa neitiä, omien menojeni ja koulukiireiden takia. On kuitenkin mukava huomata, että epätavallinen ravi on tässä tapauksessa positiivinen, eikä todellakaan negatiivinen asia. Uusien suitsien saapuessa, täytyy muistaa lisätä riimulla ratsastelu ihan kunnollisiinkin ratsastusreeneihin! 

Videosta näkee, että isommilla esteillä, isoissa hypyissä, oma istunta kärsii aika pahasti. Mutta jossen koskaan hyppää isompia esteitä, en koskaan opi todennäköisesti istumaan selässä yhtään sen paremmin. Täytyy myös sen verran sanoa puolustukseksi, tuosta istunnasta, että Flink oli joko menopäällä tai sitten ei ottanut eteenpäin pyytäviä apuja vastaan. Tuolloin ei ollut tarjolla sitä "normaalia tempoa", joten esteiden välissä keskittyin enemmän tempoon kuin omaan jalkaan, joka hypyissä sitten heilahti turhan taakse. 

Videossa näkyy myös muutama kielto isommalle esteelle. Muutaman kerran tultiin okseria edeltävä ristikko liian isosti, jolloin okseri tuli vähän yllättäen vastaan ja hyppy tuli tosi juureen. Näistä hypyistä F nappas puomin mukaan ja itse kaadoin jalalla tolpan, jonka jälkeen F:stä tuli vähän epävarmempi. Ennen kieltoja olis mun pitäny osata tsempata Flinkkiä paremmin, että se olis uskaltanut mennä ne uudestaan. Sain kuitenkin F:n menemään vielä kerran okserin, jonka jälkeen oli hyvä lopettaa. 

Onko teistä lukijoista joku päässyt jo kentälle hyppäämään?